Klapeja hamstrataan nyt ennätyksellisen kiivaasti – vantaalais­kauppias ottaa uusia tilauksia vasta tammikuussa

Energian hinnannousu ja keskustelu sähköpulasta on saanut polttopuukaupan kesällä koville kierroksille. Yleensä kiivainta sesonkia ollut vasta syksy.

Aimo Sirenin omakotitalon varastossa Vantaalla riittää talveksi polttopuuta.

5.8. 18:45

Kallistunut sähkön ja polttoöljyn hinta on aiheuttanut sen, että moni uunin tai varaavan takan omistaja aikoo turvautua puulämmitykseen.

Tämä on huomattu myös polttopuita myyvissä yrityksissä, joille syksy on yleensä sesonkiaikaa. Nyt sesonki on aikaistunut, kun ihmiset hamstraavat kilvan polttopuita talven varalle.

Eurassa polttopuuta myyvän ja sitä lähialueille toimittavan Pekka Rinteen mukaan myynti on ollut tänä vuonna poikkeuksellista. Hän on ollut päätoimisena puukauppiaana reilut kymmenen vuotta.

– Yleensä puun myynti on kiihtynyt vasta elokuun lopulla, ja ihmiset ovat ostaneet talvivarastoon puuta syys–lokakuussa. Nyt ihmiset ovat hamstranneet tavaraa koko kesän, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa polttopuun kysyntä alkoi kasvaa jo koronan aikana, kun monet jäivät pandemian takia etätöihin kotiin ja puulla lämmittämiseen oli aikaa.

– Ukrainan sodan myötä kysyntä on kasvanut entisestään ja myös uusia asiakkaita on tullut, Rinne sanoo.

– Jos vuosi sitten tilattiin viittä mottia, nyt on tilattu 6–10 mottia.

Moni täydentää puulämmityksellä ilmalämpöpumppua. Tällöin sähkölasku ei pääse kasvamaan liian suureksi.

Rinne toimittaa motin koivuklapeja 60 eurolla, minkä lisäksi tulevat kuljetuskustannukset, jotka ovat 25–70 euroa matkasta riippuen. Puu tulee lähialueen maan- ja metsänomistajilta.

Euralainen puukauppias Pekka Rinne kertoo klapikysynnän kasvaneen viime aikoina roimasti.

Koneellisesti kuivattua polttopuuta pääkaupunkiseudulle ja muualle Uudellemaalle toimittavan Klapitehtaan mukaan toimitusajat ovat venyneet suuren kysynnän takia.

Klapitehtaan vihtiläisyrittäjän Tommi Lönnrotin mukaan polttopuiden kysyntä on nyt ennätysmäistä.

– Olen ollut kolmetoista vuotta alalla eikä tällaista rysäystä ole ollut aikaisemmin, Lönnrot sanoo.

Lönnrotin mukaan korona-aika toi klapien kysyntään käänteen, ja viime ajat ovat olleet erityisen kiireisiä. Tämän myötä sivutoimesta on kovaa vauhtia tulossa päätoimi. Aiemmin Lönnröt on tehnyt myös puutarha-alan töitä.

– Aikaisemmin kyse oli enemmän harrastuksesta. Nyt varmaan ryhdyn vakituiseksi klapimieheksi.

Polttopuita menee hieman yllättävästi myös Helsingin keskustan kerrostaloihin, vaikka suurin osa ostajista on Uudenmaan omakotiasujia.

– Viime vuosisadan alusta peräisin olevissa rakennuksissa on tulisijoja, joita on entisöity ja korjattu, Lönnrot sanoo.

Eniten menee kuivattua koivua, jonka mottihinta on Lönnrotin mukaan kuljetettuna nyt 130 euroa.

– Aika harva haluaa noutaa puunsa Vihdistä asti. Mieluummin maksetaan kuljetuksesta, Lönnrot sanoo.

Klapitehtaalla on myös verkkokauppa. Puut tuotetaan Etelä-Karjalan Parikkalassa, missä raaka-aine on edullisempaa ja tilat Lönnrotin mukaan paremmat.

Myös Vantaalla toimivan yrittäjä Mika Raution mukaan klapien kysyntä on ennätysmäinen.

– Puukauppa käy kovilla kierroksilla, tämä vuosi on täysin erilainen kuin mikä tahansa vuosi aikaisemmin, Rautio sanoo.

Hänen mukaansa kesän uutisointi ensi talven mahdollisista sähkökatkoista ovat aiheuttaneet todellisen kysyntätulvan. Uusia tilauksia ei oteta vastaan, ennen kuin nykyinen ruuhka on saatu purettua.

– En ota uusia tilauksia vastaan ennen kuin ensi tammikuussa.

Entiset asiakkaat tilaavat entistä suurempia määriä, ja joukossa on myös uusia asiakkaita.

Koivun pinomottihinta on Raution mukaan pihaan toimitettuna 126 euroa.

– Pieni osa puusta tulee omasta metsästä Somerolta, mutta selvästi suurempi osuus Tarton lähistöltä Virosta vaimoni metsistä, Rautio sanoo.

Hänelle puukauppa ja oman puutarhan hoito on harrastus, sillä diplomi-insinöörin leipätyönä on isännöinti.

Kristina ja Aimo Sirenin omakotitalo on rakennettu 1970-luvun alussa. Varaava takkauuni täydentää sähkölämmitystä.

Vantaalla omakotitalon omistava Kristina Siren on Raution asiakas. Hän on saanut juuri varastoonsa täydennystä.

– Talven klapit on nyt varastossa.

Sirenien pääasiassa hartiapankilla rakentama omakotitalo on valmistunut 1970-luvun alussa, ja siinä on takka. Myös sauna on puulämmitteinen.

Tiilitalon varsinainen lämmitys tapahtuu sähköllä. Takasta on kuitenkin apua sähkölaskun pienentämiseen.

– Takka on meillä päällä talvisaikaan ainakin joka toinen ilta.

Hänen mukaansa samalla alueella moni käyttää juuri takkaa lämmityksen tukena.

Myös Siren on huomannut viime aikoina kiihtyneen keskustelun sähköpulasta ja uhkaavista sähkökatkoksista.

– Toivotaan, ettei mennä kuitenkaan niin pitkälle.

Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen (TSY) mukaan tulisijalla lämmittäminen vähentää selvästi Suomen sähkönkulutusta.

Jos kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat syystä tai toisesta käyttämästä tulisijojaan, kasvaisi sähkönkäyttö Suomessa talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä.

Tämä on 775 gigawattituntia, mikä vastaa ydinreaktori Olkiluoto II:n sähköntuotantoa ja 45 000:n omakotitalon sähkölämmitystä.

Luvut perustuvat TSY:n Taloustutkimuksella teettämään kartoitukseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?