Ruotsinlaivojen työvoimapula ajaa eläkeläisiä takaisin töihin – näin teki myös Lena, 62: ”Me ollaan naureskeltu, että ollaan me vähän kahjoja”

Lena Blankenstein-Holmström aloitti uransa laivoilla vuonna 1980. Hänen ensimmäinen laivansa oli Viking Sally – sama, joka tunnettiin sittemmin surullisenkuuluisana Estoniana.

Lena Blankenstein-Holmström eteni laivaurallaan hyttisiivoojasta Viking Gracen intendentiksi, mistä hän eläköityi vuonna 2020. ”Sain päättää urani niin korkealle kuin palvelupuolella on mahdollista päästä ilman merikoulutusta.”

9.7.2022 18:45

– Me ollaan naureskeltu, että ollaan me vähän kahjoja, kun näin palataan, Lena Blankenstein-Holmström, 62, naurahtaa.

Hänellä on vyöllään kunniakas neljänkymmenen vuoden ura Viking Linen palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2020, takana seitsemän eri laivaa ja monta kokemusta rikkaampana. Kahden vuoden tauon jälkeen hän kuitenkin palasi laivoille keikkatyöläiseksi.

– Veri vetää merelle. Nautin joka sekunnista. Olisin päässyt eläkkeelle jo vuonna 2018, kun olen seilannut niin kauan. Mutta jäin silti vielä pariksi vuodeksi. Ja nyt tulin takaisin.

Hän ei ole ainut.

– Joka laivalle on palannut eläkeläisiä töihin. Varmaan tämä kahden vuoden pandemia on saanut ihmisissä aikaan sen, että he haluavat tehdä elämällään vielä jotain. Tämä ei tarkoita sitä etteikö oli muutakin elämää, mutta veri vetää merelle.

Viking Line on kertonut houkuttelevansa itselleen lisäreserviä keikkatöihin ja sijaistuksiin, kun matkustajalaivojen asiakasmäärät ovat palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle.

Taustalla on myös matkailu- ja ravintola-alaa koronan jälkeisenä kurimuksena seurannut työvoimapula.

Kesäkuun puolivälissä alan etujärjestö MaRa Ry arvioi, että alalle tarvittaisiin kokonaiset 20 tuhatta työntekijää lisää. Pinteen syyksi esitettiin se, että koronarajoitukset ajoivat toistakymmentä työntekijää kouluttautumaan muihin töihin.

Nyt työvoimaa haalitaan takaisin vaikka eläkkeeltä asti.

Ilta-Sanomat kertoi alkuvuodesta kolmen eläkkeellä töitä tekevän ihmisen tarinan. Artikkeliin haastatellut henkilöt perustelivat ratkaisuaan paitsi taloudellisilla syillä ja eri alojen työvoimapulalla, myös sillä, että työn sosiaalinen puoli ilahduttaa ja että sitä voi tehdä pakottomammin.

– Eläkeläiset tekevät työtä hyvällä asenteella. Se tulee siitä, että työtä tehdään vapaasta tahdosta eikä pakosta, 66-vuotias Tarja Paajonen kertoi jutussa.

Myös Lena Blankenstein-Holmströmin perustelut kuulostavat samansuuntaisilta.

– En alun perin suunnitellut palaavani. Mutta kun minulle ehdotettiin töihin palaamista, niin en ajatellut kahta sekuntia! Olen hyvässä kunnossa, nautin asiakaspalvelusta ja ihmisten kanssa puhumisesta. Palasin alalle vapaaehtoispohjalta, ajattelin, että tässähän on vain mahdollisuuksia. Ja miksi en palaisi. Viking Line on äärettömän hyvä työnantaja joka on aina pitänyt hyvää huolta henkilökunnasta myös vaikeina aikoina.

Hän työskentelee nyt Viking Glorylla tuuraajana kokousosastolla sekä kahvilassa.

Lue lisää: Yrittäjä Risto, 73, on yksi monista töitä tekevistä eläkeläisistä: ”Kun on köyhä, nuuka ja ahne, on tehtävä töitä”

Blankenstein-Holmström aloitti uransa siivoojana ja lopetti sen Viking Gracen intendenttinä. ”Olen hyvin otettu siitä, että elämä on tarjonnut mahdollisuudet kokeilla kaikkea!”

Meri on ollut Blankenstein-Holmströmin elämässä läsnä aina.

– Olen kotoisin Taalintehtaalta. Äitini oli Karjalan evakko ja isäni ruotsinkielinen saaristolainen. Meidät lapset heitettiin mereen jo ennen kuin opimme kävelemään!

– Myös elämäni miehen löysin laivalta. Hän on kuitenkin jo laivareissunsa tehnyt. Ehkä riittää, että toinen meistä vielä seilaa.

Blankenstein-Holmström aloitti työnsä Viking Sallylla hyttisiivoojana vuonna 1980.

– Sama laiva, josta sittemmin tuli surullisenkuuluisa Estonia. Edelleen riipaisee, jos jossain näen niitä vedenalaisia kuvia. Osaan osaan sen laivan kuin omat taskuni. Portaat, käytävät ja kaikki... Olin sillä laivalla yhteensä yhdeksän vuotta.

Kosmetologiksi kouluttautunut Blankenstein-Holmström siivosi hyttejä vuoden. Sitten tuli siirto tax free -osastolle, mistä hän eteni vastuullisempiin tehtäviin kuten taloushallintoon.

– Olimme onnekkaita ja saimme kolmoset vuonna 1990, kaksi poikaa ja tytön. Perheellinen voi hyvin olla myös laivalla töissä joten lastemme kasvettua isommiksi palasin Amorellalle ensin tuuraamaan myymälään sekä talouspuolen hallinnossa, kunnes päädyin siivouspuolelle päälliköksi. Työ oli antoisaa, koska siinä pääsi tutustumaan koko laivan henkilökuntaan. Siivouspäällikkö eli laivan emäntä vastaa koko laivan siivouksesta niin ajon aikana kuin myös rantasiivouksesta.

Työssään hotellipäällikkönä Blankenstein-Holmström pääsi vaikuttamaan rakenteilla olevan Viking Gracen -laivan suunnitteluun osana isoa tiimiä ja valvomaan myös rakennusprosessia Turun Mayerin telakalla.

– Hotellipäällikkönä alaisuudessani oli koko kokousosasto, spa, neuvonta ja hotellipuoli.

Työuransa viimeiset vuodet hän toimi Viking Gracella intendenttinä. Intendentti vastaa koko talouspuolen liiketoiminnasta yhdessä viiden funktiopäällikön esimiehenä. Intendentti on osa laivan johtoryhmää ja on tiiviissä yhteydessä varustamon johtoon.

– Sain päättää urani niin korkealle kuin palvelupuolella on mahdollista päästä ilman merikoulutusta. Olen hyvin otettu ja kiitollinen siitä, että elämä on tarjonnut mahdollisuudet kokeilla kaikkea! Päivääkään en vaihtaisi pois.

Blankenstein-Holmström on esitellyt työtään myös blogissaan.

Blankenstein-Holmström on uransa aikana seilannut sekä Ruotsin että Viron väliä. Nuoruudessaan hän kävi tekemässä työpätkän myös Englannin kanaalissa.

Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet niin useat laivahäät kuin kenties vähemmän tunnettu risteilyperinne: vainajan tuhkien laskeminen mereen.

– Ulkokansi suljettiin, musiikki pysäytettiin, saattoväki nousi henkilökunnan kanssa kannelle ja uurna laskettiin. Uurnan piti tietenkin olla biohajoava, eli sen tuli hajota heti tullessaan kosketukseen veden kanssa. Ne olivat aika hartaita hetkiä.

Nykyään tapa on Suomessa kielletty, Blankenstein-Holmström kertoo.

Hieman hilpeämmän muiston tarjoaa maailmankuulu räppäri.

50 Cent matkasi kerran Amorellalla Suomesta Ruotsiin. Käytävät tuli tyhjentää asiakkaista ja henkilökunnasta, kun hän seurueineen nousi laivaan. Taisi hämmästys olla suuri, koska hänen hytistään löytyi kasettiräkki. Suomessa se oli ihan ok mutta tuskin jenkeissä. Että kaikenlaista on tullut nähtyä!

Vaan miten on, paljonko risteilijöillä vielä örvelletään?

– On tämä meno tässä neljänkymmenen vuoden aikana siistiytynyt ihan valtavasti. Ihmiset tulevat tänne nauttimaan ruuasta ja viihteestä, hakemaan elämyksiä. Välillä tulee vastaan asiakkaita, jotka eivät ole käyneet laivoilla kymmeneen vuoteen, ja he yllättyvät, että eikö tämä enää olekaan sellaista kuin joskus aikanaan!

– Arvelen, että etelänmatkojen kanssa on sama. Ennen lähdettiin viikoksi Mallorcalle, eikä muistettu reissusta mitään. Tältä osin maailma on muuttunut paremmaksi.

Erityisesti hän kehuu siististi käyttäytyviä nuoria, jotka hekin hakevat laivoilta ”muutakin kuin halpaa viinaa”.

Blankenstein-Holmström iloitsee ennen kaikkea siitä, että laivoilla että erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset kohtaavat.

– Minutkin otettiin Viking Glorylla nopeasti osaksi tiimiä. Olisihan siellä voitu ajatella, että mitä tuo vanha mamma vielä tulee töihin, mutta ei! On hienoa, kun töissä on parikymppisiä ja kuusikymppisiä. Opimme toisiltamme paljon.

Lue lisää: Jenny, 31, ei saanut viedä siskoaan risteilylle – näin Viking Line perustelee linjaustaan

Lue lisää: Kesälomasta tulee entistä isompi rahareikä – näin bensa, majoitukset ja huvittelut kallistuivat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?