Terho Pursiainen, 71, on pyörittänyt rautakauppaa Helsingin keskustassa 37 vuotta – nyt liike sulkee ovensa, mutta kauppias ei aio eläkkeelle

Helsingin Punavuoresta voi olla kohta vaikeampaa ostaa kunnon työkaluja, sillä pitkään sinnitellyt rautakauppa sulkee kohta ovensa ja muuttaa Konalaan.

Pursiaisen yrityksen uudet tilat sijaitsevat Konalassa.

7.7. 19:05

Yksi Helsingin keskusta-alueen viimeisistä rautakaupoista muuttaa muualle tänä kesänä.

Kyseessä on vuosikymmeniä Punavuoressa toiminut Punavuoren Rauta, joka on tullut vuosien varrella tutuksi monelle kantakaupunkilaiselle. Kauppa muuttaa Konalaan, missä toimii myös varasto ja verkkokaupan noutopiste.

Kauppias Terho Pursiainen, 71, ei aio kuitenkaan levätä laakereillaan.

– Toiminta Punavuoressa päättyy syyskuun loppuun mennessä. Heinäkuu ollaan suljettuina, mutta elokuun alussa alkaa muuttomyynti, Pursiainen sanoo.

Pursiaisen koti sijaitsee lähistöllä Hämeenkylässä, joten työmatka Konalaan ei ole pitkä.

Pursiaisen mukaan eläkeyhtiö Varman omistama Punavuoren talo on menossa isoon remonttiin ja tilojen vuokrasopimus olisi joka tapauksessa päättynyt.

– Vanhat, kolmessa kerroksessa sijaitsevat tilat alkoivat olla myös hankalat ja kantakaupungissa lastauspaikat ovat ahtaita. Sen sijaan vuokrataso tai alan hintakilpailu eivät olleet suuria ongelmia.

Kun Pursiainen aloitti kauppiasuransa Punavuoressa vuonna 1985, oli seutu hieman toisenlaista kuin nykyään. Silloin oli vielä rippeitä vanhasta ”Rööperistä”, joka oli 1960-luvulla työläiskaupunginosa.

Nykyisin alue on tunnettu kalliista asunnoistaan sekä ravintoloista ja erikoisliikkeistä.

Punavuoren Rauta ei tullut tyhjästä vaan Fredrikinkadulla oli ollut vuoden ajan samanniminen maalikauppa, jonka toiminnan Pursiainen osti. Myöhemmin rautakauppa muutti ja tuli nykyiselle paikalleen Pursimiehenkadulle vuosituhannen vaihteessa.

Aiemmin Pursiainen oli työskennellyt Julius Tallbergilla työkaluosaston myyntimiehenä ja kierrellyt ympäri maata.

– Matkustaminen alkoi vähän rassaamaan ja huomasin myytävänä olleen pienen maalikaupan. Punavuoren-Viiskulman alue tuntui markkina-alueena kiinnostavalta.

Entisessä työssä saaduista kontakteista oli Pursiaiselle hyötyä ja Punavuoren Rauta lähti hyvin liikkeelle. Asiakkaita löytyi sekä rakennusyrityksistä että muualta.

– Siihen aikaan kaikissa taloissa oli lähes poikkeuksetta talonmies. Kantakaupungin talonmiehet olivat hyvin kuuluisia ja monesta heistä tuli kanta-asiakas. He olivat hyvin avoimia, tuttavallisia ja ylipäänsä mukavaa porukkaa.

Myös julkisuuden henkilöt poikkesivat Punavuoren Raudassa. Yksi heistä oli esimerkiksi lähistöllä asunut arkkitehti Reima Pietilä vaimoineen.

– He olivat alusta pitäen kanta-asiakkaita. Pietilästä riittäisi paljon kerrottavaa.

Pursiainen pyrki palvelemaan myös ammattilaisia, mikä näkyi kaupan tuotevalikoimassa, jossa ei juuri halpamerkkejä näkynyt.

– Se vaatii laajan valikoiman, että pystyy palvelemaan kaikkia. Tarjolla oli levyjä, maaleja, puutavaraa, harjaterästä ja listoja.

Punavuoren Rauta kuului pitkään itsenäisistä liikkeistä koostuvaan Rautanet-ketjuun, josta se erosi vasta tämän vuoden alussa, kun sulkeminen alkoi näyttää todennäköiseltä.

Rautanet-ketjuun kuuluu noin 50 liikettä Tammisaaresta aina Ranualle asti.

1980-luvulla Helsingin keskustassa oli vielä runsaasti rautakauppoja.

– Silloin oli vielä Rake, Renlund ja Tallbergkin. Näillä oli useita liikkeitä keskusta-alueella. Kehä ykkösen ja Kehä kolmosen tuntumassa ei sen sijaan ollut yhtäkään rautakauppaa, Pursiainen sanoo.

Nykyisin lähimpänä keskustaa sijaitseva rautakauppa löytyy Alppilasta. Myös kauppakeskus Ruoholahdessa on K-Rauta.

– Kun pari viikkoa sitten päivystin Punavuoressa, asiakkaat ihmettelivät, mistä he nyt ostavat rautakauppatarvikkeensa.

Pursiainen on pyrkinyt aina huolehtimaan, että tuotevalikoima on mahdollisimman kattava.

Pursiainen on nähnyt alan murroksen, joka kiihtyi 1990-luvun laman myötä.

Tällöin Ekan rautakauppayritys Renlund meni konkurssiin. Lahtelainen Starckjohann-konserni, jolle Raken rautakauppatoiminta oli aiemmin myyty, ajautui yrityssaneeraukseen.

Nyt alan jättejä ovat markkinajohtaja K-Rauta sekä S-ryhmän Prisma Rauta ja Stark. Viime vuodet ovat tuoneet Suomeen myös ulkomaisia ketjuja.

Pääkaupunkiseudun suuret myymälät sijoittuvat nykyisin Helsingin sisääntuloväylien varrelle. Samalla rautakaupan ja sisustustavaraliikkeen välinen raja on hämärtynyt, kun rautakaupasta löytyy tekstiilejä.

Korona-aika on merkinnyt rakennus- ja sisustustarvike-alalle myötätuulta. Viime vuosi oli alalle oli jo toinen peräkkäinen poikkeuksellisen kasvun vuosi, kertoo alan etujärjestö Rasi.

– Varsinkin sisustustarvikepuoli on vetänyt hyvin, vaikka emme ole siihen satsanneetkaan, Pursiainen sanoo.

Hän lupaa päivystää edelleen Konalan Ristipellontiellä. Mukana perheyrityksessä ovat myös vaimo ja poika Jani, joka on ollut jo vuosia toimitusjohtajana ja kehittänyt verkkokauppaa.

Pursiaisesta ja Punavuoren Raudasta kirjoitti aiemmin Helsingin Uutiset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?