Asuntolainoihin tulossa uusi rajoitus – pankit kertovat millaisiin lainanhakijoihin vaikutus on suurin

Finanssivalvonnan johtokunta suosittelee, että asuntolainoja myönnettäisiin jatkossa hakijoille, joiden lainanhoitokulut pysyvät alle 60 prosentissa nettotuloista.

Suomessa on viime aikoina rakennettu vilkkaasti. Uudet lainasuositukset saattavat vaikuttaa etenkin pienten sijoitusasuntojen kauppaan.

30.6. 16:45

Suomalaisten viime vuosina vilkkaana käynyttä asuntokauppaa halutaan suitsia uusilla keinoilla. Niitä on perännyt muun muassa kansalaisten velkaantumisesta pitkään huolissaan ollut Suomen Pankki.

Jo ennestään on ollut voimassa lainakatto. Asuntolainojen korkovähennys verotuksessa on sekin pudonnut jo kituliaaseen viiteen prosenttiin.

Nyt Finanssivalvonta suosittaa uutta tuloihin sidottua lainarajoitetta, joka tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Uudistus vaikuttaisi uusien asuntolainojen hakijoihin.

Sen mukaan kaikkien lainanhoitokulujen pitäisi pysyä alle 60 prosentissa nettotuloista, kun korot yltäisivät ainakin kuuteen prosenttiin 25 vuoden laina-ajalla.

Laskennassa otettaisiin siis huomioon lainanhakijan kaikkien luottojen hoitokulut. Poikkeuksena ovat pitkäaikaisesti korkosuojatut ja kiinteäkorkoiset luotot.

Tulevatko uudet rajoitteet kuitenkin liian myöhään, kun asuntokauppa näkyy korkonousun myötä muutenkin jo hidastuvan?

Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa tehtiin kiinteistövälittäjien kautta kahdeksan prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.

Onko rajoituksilla ylipäänsä käytännön vaikutusta? Jo nyt pankeissa suositellaan, ettei asumisen kuluihin saisi kulua enempää kuin kolmasosa kuukauden nettotuloista. Joillakin voi olla tietysti tämän päälle vaikkapa kulutusluottoja.

Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan lainoista vastaava johtaja Sari Takala arvioi Fivan suosituksen vaikutusten jäävän maltilliseksi.

– En näe suurta merkitystä osittain päällekkäisellä suosituksella, kun ajattelee nykyistä luotonmyöntöpolitiikkaa - ja säädöksiä. Uusi määritelmä saattaa vaikuttaa lähinnä suurituloisten mahdollisuuksiin ostaa suurempia asuntoja kasvukeskuksista.

Takala korostaa, että pankit ottavat jo nyt huomioon lainanhakijan entiset luotot sekä menot ja tulot.

Hän korostaa, että kuluttajien epävarmuus on lisääntynyt, mihin on vaikuttanut osaltaan markkinakorkojen nousu.

– Asiakkaat pohtivat, mitkä mahtavat olla luotonhoitomenot, jos korkotaso nousee.

Epävarmuus on näkynyt Takalan mukaan kasvavana neuvonnan tarpeena sekä asuntomarkkinan hiljentymisenä verrattuna vuotta aikaisempaan, vaikka neuvotteluja uusista asuntolainoista käydään Danske Bankissa edelleen vilkkaasti.

OP:n asuntorahoituksesta vastaava Hanna Heinonen on samoilla linjoilla Dansken Takalan kanssa.

– Asiakkaan lainanhakuprosessiin suosituksella ei ole vaikutusta. Asiakkaan maksukyvyn riittävyydestä haettuun lainaan varmistutaan jatkossakin ensisijaisesti vertaamalla asiakkaan kulutus-, asumis- ja lainanhoitomenoja asiakkaan käytettävissä oleviin tuloihin, Heinonen kertoo.

– Uudella suosituksella ei ole keskimäärin suuria vaikutuksia asuntolainaa hakeville.

Hypon ekonomisti Juho Keskinen uskoo, että Fivan ajama uudistus vaikuttaa lähinnä kasvukeskuksien asuntomarkkinoilla.

– Asuntolainan hakijalle on tehty jo aikaisemmin stressitesti kuuden prosentin korolla. Siinä katsotaan, etteivät lainanhoitomenot saisi ylittää 45 prosenttia nettotuloista, Keskinen sanoo.

Hän arvioi, että uudistus on tapa esitellä Suomen Pankin vaatima tuloihin sidottu velkakatto, joka on ollut aiemmin esillä myös valtiovarainministeriön työryhmän esityksessä. Sille nykyinen hallitus ei ole näyttänyt vihreää valoa.

Keskisen mukaan tavallisille, ennakkoon säästäneelle asuntolainanhakijoille Fivan suositus ei juuri tuo suurta muutosta.

Se voi kuitenkin osua niihin kotitalouksiin, jotka aikovat hankkia seuraavaa, suurempaa asuntoa isolla velkavivulla. Myös sijoitusasuntoa hankkivilla Fivan rajat voivat mennä rikki.

– Asuntosijoittajat ovat jo ennestään nousevien korkojen johdosta hieman säikähtäneitä ja vauhti on hiipunut aikaisemmasta, Keskinen sanoo.

Hän ennakoi sijoitusasuntomarkkinoille jatkossa entistä hiljaisempia aikoja.

– Nyt on rakennettu paljon pieniä asuntoja, samaan aikaan kun kysyntä on siirtynyt kohti suurempia asuntoja. Tämä voi heijastua pienten asuntojen kysyntään ja hintakehitykseen.

Tutkijoiden mukaan viime vuosina aiempaa suurempi osa uudesta asuntolainanannosta on myönnetty tuloihinsa nähden runsaasti velkaantuneille kotitalouksille.

Suomen Pankin esittämän arvion mukaan näitä kotitalouksia on ollut viime aikoina suhteellisesti enemmän pienituloisten kuin keski- tai suurituloisten joukossa.

Asuntomarkkinoita seuraavan Pellervon taloustutkimuksen ekonomistin Veera Holapan mukaan uudistus voi vaikuttaa eri tavalla pienituloisiin ja suurituloisiin kotitalouksiin.

– Tämä voi rajoittaa enemmän suurituloisten kotitalouksien lainansaantia. Pienituloisille kotitalouksille se voi olla liian löysäkin, Holappa sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?