Naapurin lämpöpumppu voi nostaa tunteet pintaan – yksi huoli nousee ylitse muiden

Ilmalämpöpumppuja asennetaan lisääntyvässä määrin kerrostaloihin. Tämä voi tuoda esiin näkemyseroja taloyhtiön hallituksen ja osakkaan välille.

Sisäyksikön voi asentaa kerrostalossa myös parvekkeen oven yläpuolelle.

26.6. 8:45

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 4.2.2022.

Omakotiasujien lisäksi myös kerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden asukkaat ovat alkaneet enenevässä määrin asentaa asuntoihinsa viilentäviä ilmalämpöpumppuja.

Yhä useampi taloyhtiö joutuu siis pohtimaan, onko osakkaalla oikeus asentaa ilmalämpöpumppu ja millaisin ehdoin.

Isännöitsijä Ville Pitkäranta Taloasema Hyvinkäältä arvioi, että viilentävä ilmalämpöpumppu nousee hittituotteeksi myös kerrostaloissa.

Hän ei usko, että pumppujen parvekeasennuksista syntyisi paljon kiistoja.

– Ne yhtiöt, joissa on ollut kiistoja, ovat ratkaisseet asian yhtiöjärjestyskirjauksella.

Mahdollisia erimielisyyksiä voi Pitkärannan mukaan aiheuttaa jatkossa nimenomaan kondenssiveden poisto.

– Se pitää hoitaa asianmukaisesti. Siitä on kyllä saatu riitoja aikaan.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan viime vuonna Suomessa myytiin noin 100 000 ilmalämpöpumppua, joista noin 10 000-15 000 asennettiin kerrostaloihin.

Korkein oikeus (KKO) linjasi viime kesänä, ettei turkulainen taloyhtiö voinut estää osakkaan ilmalämpöpumpun asennusta, kun pumppu sijoitettiin parvekkeelle ja läpivienti tuli huoneiston ja parvekkeen väliseen seinään.

Hirvosen mukaan KKO:n päätös ei automaattisesti avaa ovea asennuksille, mutta taloyhtiö joutuu jatkossa perustelemaan kielteisen kantansa.

– Jos kyseessä ei ole parvekeasennus, taloyhtiöllä saattaa olla esimerkiksi kiinteistön ulkonäköön liittyviä seikkoja, jolla tätä perustellaan, Hirvonen sanoo.

Hänen mukaansa taloyhtiö voi asettaa pumpun asennukselle myös ehtoja. Tätä varten osakkeenomistajan on aina tehtävä taloyhtiön hallitukselle tulevasta hankkeesta ilmoitus.

Sinänsä ilmalämpöpumpun asennus kerrostaloon ei poikkea juurikaan asennuksesta omakotitaloon. Paljonpuhuttua meluongelmaa voidaan torjua kumitassujen avulla.

Pumpun ulkoyksikkö tulee parvekkeelle ja läpivienti sisäyksikköä varten tulee useimmiten seinän lävitse ellei tämä onnistu oven tai ikkunankarmin kautta. Sisäyksikön kondenssivesi johdetaan yleensä parvekkeen sadevesiviemäriin.

Kyselyjä tuli varsinkin kesällä, kun asia oli tapetilla

Isännöintiliiton lakimies Jenni Valkaman mukaan taloyhtiöistä tulevat kyselyt ovat jonkin verran lisääntyneet KKO:n päätöksen jälkeen.

Hänen mukaansa KKO:n päätöksessä katsottiin, että huoneisto ja parveke muodostavat yhdessä kokonaisuuden, mikä antoi oikeuden muutostöihin.

– Taloyhtiö voi kuitenkin asettaa muutostöille ehtoja, vaikka kieltäminen on harvinaista. Taloyhtiö joutuu harkitsemaan tätä tapauskohtaisesti.

Jos taloyhtiössä annetaan yhdelle osakkaalle lupa ilmalämpöpumpun asennuttamiseen parvekkeelle, muidenkin samassa asemassa olevien pitää voida hankkia laite. Taloyhtiöissä osakkaiden yhdenvertainen kohtelu on kirjattu lakiin.

Taloyhtiöiden hallitukset joutuvat käsittelemään ilmalämpöpumppuihin liittyviä kysymyksiä yleensä ensimmäisen pumpun asentamisen yhteydessä.

– Tällöin hallitus ja tapauskohtaisesti myös yhtiökokous joutuu päättämään ja määrittelemään mahdolliset yhtiökohtaiset ehdot ja tekniset yksityiskohdat toteuttamistapaan liittyen, sanoo Helsingin Seudun Isännöitsijät Oy:n liiketoimintajohtaja Katja Uhlenius.

– Sen jälkeen, kun ensimmäinen asennus on tehty, muut asennukset tehdään pääsääntöisesti samalla tavoin, jolloin asiaa ei varsinaisesti tarvitse käsitellä laajemmin uudelleen.

Helsinkiläisen isännöintiyritys Pääoven isännöitsijä Antti Autere uskoo, että jatkossa taloyhtiöissä voidaan käydä keskustelua muun muassa kondenssiveden poistosta.

– Kunnossapitovastuu jää osakkaalle. Nähtäväksi jää, mitä esimerkiksi veden mahdollinen jäätyminen aiheuttaa rakenteille, Autere sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että taloyhtiöissä lähdetään kieltämään KKO:n päätöksen jälkeen pumppuja kovin kevein perustein.

Toisen helsinkiläisyrityksen, Isän­nöin­ti­toi­mis­to Ke­kä­li­sen toimitusjohtaja Mikko Nissinen kertoo, että ennen KKO:n päätöstä taloyhtiöissä valitettiin muun muassa ulkoyksikön rakenteisiin aiheuttamasta melusta.

– Naapurit valittivat äänen kulkeutumisesta eli huminaongelmasta ja vastustivat tältä pohjalta, Nissinen sanoo.

KKO:n päätös muutti suhtautumisen pumppujen asennuksiin.

– Eräässä taloyhtiössä muutettiin tämän jälkeen kantaa ja todettiin, ettei ole enää mahdollisuutta estää. Edellinen yhtiökokous kielsi ja uusi yhtiökokous myönsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?