Kuluttajien ostovoima heikkenee nyt historiallisen paljon

Myös Veronmaksajain Keskusliitto on huolissaan ostovoiman heikkenemisestä.

Polttoaineiden hinnat ovat olleet historiallisen kalliita.

6.6.2022 13:42

Suomessa kuluttajien ostovoima heikkenee historiallisen paljon, kertoo Kuntarahoitus kesäkuun suhdanne-ennusteessaan. Se arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan ensi vuonna puoleen prosenttiin. Vaikka Suomen talouden tulevaisuus lipuu kohti epävarmuutta, uusi kriisi otetaan vastaan paremmin kuin koronapandemia, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

– Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyvää virettä, ja myös työllisyydessä vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, että sen voimin teollinen tuotanto yltänee kasvuun ainakin tänä vuonna.

Kesäkuun suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus arvioi, että tänä vuonna kuluttajahintainflaatio on Suomessa 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen se arvioi kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2022 ja 0,5 prosenttia vuonna 2023.

Kotimaan taloudessa suurin epävarmuus liittyy siihen, kuinka voimakkaasti inflaatio hidastaa kotimaista kulutuskysyntää. Suurin osa hinnannousupaineesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan, asumiseen ja polttoaineisiin.

– Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella, Vesala sanoo.

Vesalan mukaan inflaation kasvun taittumista saadaan odottaa.

– Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat vielä jonkin aikaa nousussa. Näillä näkymin inflaatio kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.

Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan suomalaisten kuluttajien nettoansioiden ostovoima heikkenee 1,8 prosenttia vuonna 2022. Ilman muutoksia verotuksessa myös odotukset vuodelle 2023 ovat heikkoja.

Veronmaksajien mukaan ostovoima kasvaisi vain 0,4 prosenttia, jos palkankorotukset olisivat ensi vuonna 2,5 prosenttia. Edes 5 prosentin palkankorotukset eivät riittäisi palauttamaan ostovoimaa takaisin viime vuoden tasolle, koska ostovoima paranisi vain 1,4 prosenttia.

Veronmaksajien mukaan ostovoimalle parasta olisivat maltilliset palkankorotukset ja niitä tukevat verokevennykset. Jos palkkoja nostetaan 2,5 prosenttia ja samaan aikaan tuloverotusta kevennetään prosenttiyksiköllä, ostovoima kasvaisi ensi vuonna 1,8 prosenttia.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on huolissaan palkansaajien ostovoiman poikkeuksellisen huonosta kehityksestä. Pelkät palkkojen nimelliskorotukset eivät Lehtisen mukaan riitä, jos ostovoima halutaan kääntää kasvuun.

– Suuretkaan palkankorotukset eivät välttämättä yksinään lämmitä, jos ankara verotus ja nopeana jatkuva inflaatio samalla nakertavat nettoansioiden ostovoimaa.

Lehtinen odottaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselta linjausta tuloverotuksen keventämisestä vuodeksi 2023.

– Ansiotulojen verotuksen keventäminen on nyt win-win. Se on hyvää rakenteellista veropolitiikkaa muutenkin, mutta tässä tilanteessa sillä olisi myös erityistä merkitystä nettoansioiden ostovoiman turvaamisessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?