Mökkiremonttiin aiotut rahat paloivat, kun lämmitysmuoto meni kiireesti vaihtoon – Venäjän hyökkäys aiheutti ison piinan Keravalla

Maakaasusta tuli nopeasti kallis ja epävarma lämmitysmuoto. Nyt tuhannet kaasulla pientaloaan lämmittäjät miettivät, mistä repäistä rahaa energiaremonttiin, joka maksaa yli 10 000 tai jopa yli 20 000 euroa.

Keravan Sorsakorvessa asuvan Jukka Nissisen taloon asennettiin vesi-ilmalämpöpumppu viime viikolla. Hän on helpottunut, että hänen ei enää tarvitse pohtia maakaasuun liittyviä ongelmia.

14.5. 7:30

Keravalaisella Sorsakorven pientaloalueella keväistä idylliä varjostaa maailmanpolitiikka ja -talouden myllerrys, sillä pääosa taloista lämpiää maakaasulla. Maakaasun hinta nousi jo viime vuonna selvästi, mutta Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan se ponkaisi huippulukemiin.

Keravan Energia toimittaa maakaasua Sorsakorpeen. Yhtiön toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoo, että hetkellisesti hinta oli pahimmillaan 20 kertaa kovempi viime kesänä.

Maakaasulämmittäjän kuukausilasku on ollut Lehdon mukaan jopa kaksi kertaa niin suuri kuin vajaa vuosi sitten. Hinta ei ole maakaasulämmittäjien ainoa huoli.

– Pidän hyvin mahdollisena, että maakaasun tulo lakkaa, Lehto sanoo.

Vaikka venäläisen kaasun tulo tyssäisi, heti näin ei välttämättä käy, sillä kaasua saadaan muualtakin. Lisäksi viranomaiset ovat pitäneet kotitalouksien toimitusten huoltovarmuutta tärkeänä.

Lue lisää: HS: Suomi varautuu Venäjän kaasu­toimitusten katkeamiseen toukokuussa

Lehto kuvaa tilannetta inhottavaksi. Keravan Energia järjesti maaliskuun lopussa alueen asukkaille tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin muista lämmitysmahdollisuuksista ja siitä, miten yhtiö tukee rahallisesti järjestelmänsä vaihtajia. Hyvinä mahdollisuuksina on pidetty vesi-ilmalämpöpumppua ja maalämpöä.

Maakaasun valitseminen Keravan Sorsakorven pientaloalueella oli alun perin poliittinen päätös. Jukka Nissisen mielestä kaupunki voisi siksi osallistua remonttien kustannuksiin.

Sorsakorvessa asuvan omakotitalon omistajan Jukka Nissisen mukaan vesi-ilmalämpöpumput maksavat tavallisimmin 12 000–15 000 euroa. Hinta voi nousta korkeammaksikin esimerkiksi isossa talossa, jossa on vaikkapa sekä patteri- että lattialämmitystä. Tällöin Nissisen mukaan tarvitaan kaksi tai useampaa piiriä. Myös lämmitettävistä ulkorakennuksista voi tulla lisäkustannuksia.

– Kaikki maalämmöt ovat selvästi yli 20 000 euroa.

Ymmärrän, että kaikilla ei ole repäistä tällaisia summia.

Sorsakorven asukkaat ovat keskustelleet asiasta vilkkaasti Facebook-ryhmässään. Välillä on ollut huhuttu, että lämpöpumppuja ei saa, eikä välttämättä pian asentajiakaan.

Nissinen ei jäänyt odottelemaan. Hän esittelee upouutta vesi-ilmapumppujärjestelmäänsä, joka asennettiin viime viikolla. Muutama naapurikin on jo vaihtanut järjestelmänsä. Keravan Energian mukaan noin 30 muutakin alueen pientalonomistajaa on tehnyt näin.

– Perstuntumani on, että varmaan suurin osa vaihtaa järjestelmänsä, Nissinen sanoo.

Nissisen perheeltä meni uuteen järjestelmään mökkiremonttiin suunnitellut rahat.

– Ymmärrän, että kaikilla ei ole repäistä tällaisia summia.

Joillakin on vielä paljon velkaa talosta, toisella epäsäännölliset tulot tai ei tuloja juuri ollenkaan esimerkiksi hoitovapaan vuoksi.

Ympäristösyistä pakotettiin ottamaan maakaasulämmitys ja nyt ympäristösyistä pakotetaan siitä pois.

Sorsakorvessa on noin 140 pientaloa. Kun niitä rakennettiin 1980-luvun lopussa, maakaasun tuontia Venäjältä lisättiin. Nissinen muistelee, että putki vedettiin Kouvolasta, Lahteen ja sieltä Helsinkiin. Se meni sopivasti Keravan läpi ja käytännössä kaikkien Sorsakorvessa piti ottaa kaasu lämmitysmuodokseen. Tuolloin sitä pidettiin ekotekona.

– Ympäristösyistä pakotettiin ottamaan maakaasulämmitys ja nyt ympäristösyistä pakotetaan siitä pois, hän huomauttaa.

Kaasulämmitteisiä asuntoja on energiamarkkinaviraston mukaan yhteensä noin 5 000. Omakotitaloliiton tietojen perusteella pientaloja on noin 4 000. Niitä on paitsi Keravalla myös ainakin Helsingissä, Kirkkonummella, Haminassa, Lahdessa ja Kouvolassa.

Vaikka asianosaisia ei ole koko Suomen mittakaavassa valtavasti, heille tilanne on Omakotiliiton toiminnanjohtajan Marju Silanderin mukaan hyvin haastava ja heidän on mietittävä se uudelleen. Hän muistuttaa, että lämmitysjärjestelmät ovat pitkäaikaisia sijoituksia.

–  Voi tulla ylimääräisiä kustannuksia, jos laitteistoja pitää uusia kesken niiden elinkaaren, hän huomauttaa.

Nissinen uusi kattilansa seitsemän vuotta sitten, mitä hän pitää nyt hölmönä.

– Olisi pitänyt ottaa silloin maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu, mutta en tiedä, oliko Vilpejä silloin juuri vielä olemassakaan.

Jukka Nissinen oli uusinut maakaasukattilansa vasta seitsemän vuotta sitten eli sillä olisi ollut käyttöikää vielä reilusti jäljellä.

Hätätapauksessa talot voivat käyttää lämmittämiseen sähköä, sillä yleensä maakaasujärjestelmissä on varasähkömahdollisuus. Jollei sitä ole, lämmitys voidaan turvata vaikkapa irtopattereilla.

– Vaikka kaasua ei tulisi, talot eivät kylmene, Lehto sanoo, mutta lisää, että kaasutalon lämmittäminen sähkölläkään ei ole mikään halpa tapa.

Tukea energiaremontteihin on saatavilla, mutta niiden osalta tilanne on mutkikas.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara myöntää kustannustukea, kun luovutaan lämmittämisestä fossiilisella polttoaineella ja energiatehokkuus kohenee. Avustus on enintään 4 000 euroa tai 6 000 euroa riippuen energiansäästön suuruudesta. Asian todentamiseksi Ara vaatii energiatodistuksen, joka maksaa yleensä satoja euroja.

Ely-keskus avustaa öljylämmityksestä luopuvia 2 500 tai 4 000 eurolla. Hallitus on linjannut, että kaasulämmittäjät otettaisiin mukaan, mutta ratkaisu odottaa eduskunnan päätöstä. Eduskunnan on arvioitu käsittelevän asiaa kesäkuun lopussa. Samalla sen on määrä päättää avustuksiin tarkoitetun määrärahan nostosta 72 miljoonalla eurolla.

Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan hakemukset. Vielä ei tiedetä, saako avustusta takautuvasti, mikä hankaloittaa päätöstä remontin ajoittamisesta.

Maakaasulla talojaan lämmittävillä on painetta saada energiaremonttinsa tehdyksi syksyyn mennessä. Pakkasten tullessa lämmityksen tarve kasvaa, mutta maakaasun saatavuutta ja hintaa tuolloin on vaikea ennakoida.

Myös määrärahojen riittävyys mahdollisesta lisärahoituksesta huolimatta on epävarmaa.

– Sekä meidän öljyrahat että Aran rahat ovat loppuilleet kesken, ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä ​​​​​​​Pirkanmaan Ely-keskuksesta kertoo.

Hakemusten käsittely on myös ruuhkautunut.

– Nyt käsitellään vuosi sitten jätettyjä hakemuksia ja jonossa on 9 000 hakemusta. Käsittelyä jatketaan, kun rahaa tulee lisää.

Kolmas vaihtoehto on kotitalousvähennys. Öljylämmityksestä luopujat voivat saada työkustannuksista 60 prosentin vähennyksen, jonka enimmäismäärä on verovelvollista kohden 3 500 euroa. Vielä ei ole päätetty, alkaako korotus koskea myös maakaasulämmityksestä luopujia vai pitääkö heidän tyytyä 40 prosentin vähennykseen.

Avustusta voi saada yhteen remonttiin vain yhdestä paikasta. Nissinen seurailee tilannetta. Vaikka hänen osaltaan tuki jäisi kotitalousvähennyksen 40 prosenttiin työkustannuksista, nopea toiminta ei kaduta häntä.

– Uusi energiamuoto säästää koko ajan merkittävästi energiaa. Parhaassa tapauksessa lämmityskulut putoavat kolmasosaan aiemmasta, hän sanoo.

Silander suosittelee, että talojen omistavat ottavat energialaskunsa suunnittelunsa lähtökohdaksi, jotta he voivat vertailla lämmitysjärjestelmän muutoksen vaikutusta.

Heikkilän mielestä kunkin kannattaa ensin miettiä, millaisen laitteen haluaa ja mitä se maksaa ja mikä avustusmuoto on omaan kiinteistöön edullisin. Esimerkiksi kotitalousvähennys voi olla paras, jos työn osuus on suuri ja talolla on kaksi palkkatuloa saavaa omistajaa.

Tarjouksia kannattaa pyytää usealta yritykseltä.

– Muuten voi käydä niin, että maksat 10 000 euron remontista 20 000 euroa, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?