EU:ssa valmisteilla oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EBPD saattaisi toteutuessaan vaatia kalliit lämmitysremontit yli puoleen miljoonaan rakennukseen Suomessa jo lähivuosien aikana.
Direktiivin tavoitteet ovat sinänsä hyvät. Rakennusten osuus on 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta ja 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. On siis tärkeää, että rakennusalallakin päästään eroon hiilestä, jotta vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan.
Direktiiviehdotuksen aikataulu ja toteutustavat ovat kuitenkin nostattaneet huolia ja vastustusta. Hallitus ilmoitti omassa lausunnossaan, että se pitää EU-komission tavoitteita hyvinä, mutta ongelmia ehdotetuissa keinoissa.
Neuvottelut komission ehdotuksesta saattavat kestää EU:ssa vielä parikin vuotta. Suomessa eduskunta päättää Suomen kannan ehdotukseen touko–kesäkuun aikana.
Ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa, ja vuoden 2033 vähintään E-luokkaa.
VTT:n laskelmien mukaan uudistukset koskisivat yhteensä 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta, eli noin puolta miljoonaa rakennusta.
Remonttikustannukset voivat rakennuksesta riippuen nousta useisiin kymppitonneihin.
Rovaniemeläisen Jukka Aulan mukaan vaikeimmassa tilanteessa ovat nyt jo heikkokuntoisten ja mahdollisesti elinkaarensa päässä olevien omakotitalojen iäkkäämmät asukkaat. Tällaisia taloja esimerkiksi monet sodan jälkeen rakennetut rintamamiestalot.
”Eläkeläiset voivat joutua miettimään, pitääkö talo remontoida vai myydä.
– Tuntuu järjettömältä, jos tämmöiseen elinkaarensa päässä olevaan taloon vaaditaan 20 000 euron remontti. Sitten voi käydä, ettei talo kuitenkaan miellytä seuraavaa sukupolvea, joten talo puretaan ja koko remontti menee hukkaan, Aula sanoo.
– Eläkeläiset voivat joutua miettimään, pitääkö talo remontoida vai myydä. Vaikka tarkoitus on hyvä, niin direktiivin sitominen tiettyyn vuoteen jäykistää sen epäoikeudenmukaiseksi.
Aulan omaan vuonna 1973 valmistuneeseen omakotitaloon on jo tehty yhteensä noin 40 000 euron remontit. Noin puolet summasta kului ikkunoiden ja patterien vaihtoon sekä takan muuttamiseen varaavaksi.
– Niillä tempuilla sain energiatehokkuuden nousemaan EU:n vaatimaan E-luokkaan. Toisessa remontissa vaihdoimme öljylämmityksestä maalämpöön, mikä nosti talon B-luokkaan, Aula sanoo.
Lue lisää: Tyhjästä talosta yhä isompi riesa – tulossa oleva direktiivi voi lisätä purkuhaluja entisestään
Keravan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Merja Laitinen taas teki 1960-luvun lopun omakotitalossaan puolitoista vuotta sitten energiaremontin, jossa vaihdettiin sataneliöisen talon ovet ja ikkunat sekä siirryttiin öljylämmityksestä maalämpöön.
Lisäksi edellinen omistaja oli lisälämmöneristänyt rakennuksen yläpohjan valtion avustuksella 10–15 vuotta aiemmin.
Merja Laitisen kotona siirryttiin maalämpöön.
Remonttien tuloksena Laitisen omakotitalon energiatehokkuus loikkasi G-luokasta B-luokkaan. Hintaa remonteille tuli Laitisen laskujen mukaan yhteensä 30 000 euroa.
Remontteihin on mahdollista saada 6 000 euron tuki ARAlta, jos pystyy todistamaan talon energiatehokkuuden nousseen riittävästi. Tämä taas vaatii asiantuntijan, joka arvioi talon energialuokan sekä ennen remonttia että sen jälkeen.
– Oli löydettävä pätevä energiatehokkuuslaskelman tekijä, jolla oli lisäksi aikaa, Laitinen sanoo.
– Hinnat ovat aika villit. Isommat yrittäjät ehkä viestivät hinnalla sitä, etteivät ne ole kiinnostuneita omakotitaloista. Hintahajonta oli aika iso, sillä alimmat olivat noin 500 euroa ja ylimmät pitkälle toista tuhatta.
Energiatehokkuuslaskelmien tekijöistä voi myös tulla uudistuksen pullonkaula.
– Suomessa on noin 445 000 omakotitaloa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
”Jos äkkiä tarvitaan näin monta energiatodistusta, niin äkkiä nähdään ettei työvoima riitä.
Omakotiliitto on omassa lausunnossaan EU-komissiolle arvioinut, että toteutuessaan direktiivi johtaisi kysyntäpiikkiin, joka nostaisi urakoiden ja materiaalien hintoja entisestään. Remonttien tekemiseen ei välttämättä riittäisi työvoimaa.
Myös hallitus on omassa lausunnossaan ehdottanut muun muassa, että tiukoista aikarajoista luovutaan, ja vaaditut energiaremontit tehdään sitä mukaa, kun rakennukset muuten vaativat kunnostusta.
Direktiiviluonnoksessa ehdotetaan myös, että energiatehokkuusluokitus uusitaan viimeistään vuonna 2025. Silanderin mukaan tämä voisi merkitä, että jo aiemmin E-energiatehokkuusluokkaan remontoidut talot eivät täytäkään uusia luokituksia, joten ne vaatisivat uuden remontin. Tämä taas tulisi kalliimmaksi, kuin talojen remontointi kerralla vaatimusten mukaisiksi.
Huolestuttavatko EU:n suunnittelemat vaatimukset lisätä talojen energiatehokkuutta? Aiotko tehdä energiaremontin? Ota yhteyttä Taloussanomien toimitukseen joko Whatsapp-viestillä tai sähköpostitse taloussanomat@sanoma.fi. Käsittelemme kaikki vastaukset luottamuksellisesti.
