Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella näyttää tällä hetkellä kariutuneen lopullisesti, mutta sen vaihtoehdoksi on ehdotettu niin sanottuja pienydinvoimaloita, jotka olisivat suunnitelmien mukaan standardoituja ja sarjavalmisteisia, ja siten myös nopeita ja nykyisiä ydinvoimaloita halvempia rakentaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman on Verkkouutisten haastattelussa kannattanut Fennovoiman korvaamista pienydinvoimaloilla. Perussuomalaisen Lulu Ranne taas on tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeutetusta mahdollistamisesta.
Lue lisää: Fennovoima irtisanoi sopimuksen Rosatomin kanssa: ”Päätöstä ei tehty sodan takia"
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan pienydinvoimaloista ei ole Fennovoiman korvaajiksi.
– Koko toive pienreaktoreiden buumista ei kyllä tällä hetkellä pidä paikkaansa, hän sanoo.
– Monet näistä pienreaktoreita kehittävistä yrityksistä on startup-yrityksiä, joilla on aika ohkainen osaaminen, sanoo professori Peter Lund.
– Pienydinvoimasta luodaan mielikuvaa, että se on turvallista ja helppoa, voidaan rakentaa keskustaan parissa kolmessa vuodessa, mutta sanon katinkontit. Ydinvoimaa on vaikea rakentaa. Ja kyllä minä siitä nyt jotain tiedän, kun olen ydinenergia-alan diplomi-insinööri.
Lundin mukaan pienydinreaktorit ovat vielä kehitysvaiheessa, eivätkä ne ole vielä kaupallisesti kypsää teknologiaa.
Pienydinreaktorit ovat sähköteholtaan alle 300 megawatin voimalaitoksia, kun esimerkiksi Loviisan voimalaitoksen reaktoreiden teho on yli 500 megawattia. Pienreaktoreiden edullisuutta selittää myös se, että suunnitelmien mukaan niissä ei tarvittaisi yhtä laajoja turvajärjestelmiä kuin nykyisissä isoissa ydinvoimaloissa.
Muun muassa ydinvoimaloiden turvallisuutta säätelevät lait ovat kuitenkin pienreaktorien rakentamisen tiellä. Kansanedustajat ovatkin vaatineet lakien muuttamista, jotta pienydinvoimaloiden rakentaminen voidaan käynnistää.
Lund sanoo nähneensä pienydinvoimaloiden suunnitelmia jo opiskeluaikanaan, eikä luota pienreaktoreiden kehittäjien vakuutuksiin niiden turvallisuudesta.
– Monet näistä pienreaktoreita kehittävistä yrityksistä on startup-yrityksiä, joilla on aika ohkainen osaaminen, hän sanoo.
– Osoittaa minusta tietämättömyyttä, kun turvajärjestelyjä väitetään idioottivarmoiksi, ja ettei jäähdyttämiseen esimerkiksi tarvita aktiivisia pumppuja. Hätätilanteessa, kun pitää saada hirveästi lämpöä pois reaktorista, niin se vaatii kovat pumppujärjestelmät. Se ei onnistu luonnonkierrolla.
Lund muistuttaa, että esimerkiksi yhdysvaltalaisen NRC-ydinvoimaviranomaisen mukaan pienreaktoreihin liittyy vielä merkittäviä turvallisuuskysymyksiä
– Pienydinvoimaloissa on riisuttu reaktori, sillä niissä on vähemmän turvalaitteita. Viranomainen on huomauttanut, etteivät ne läpäise vaatimuksia, Lund sanoo.
Riisutut pienydinreaktorit eivät Lundin mukaan välttämättä edes jäisi pieniksi. Yksi alalla toimivista yrityksistä on Rolls-Royce, jonka kehittämä reaktori on Loviisan luokkaa.
– Eli tullaan takaisin isompaan kokoluokkaan. Tällöin turvanormit pitää ottaa huomioon, Lund sanoo.
– Ajatushan oli se, että kokoa pienentämällä kustannukset alenisivat, mutta näyttää siltä että siten kustannukset vain kasvavat.
Pienydinreaktoreita on jo käytössä esimerkiksi joissakin ydinsukellusveneissä ja lentotukialuksissa. Niistä ei Lundin mukaan kuitenkaan ole malliksi kaupalliseen energiatuotantoon.
– Sotilaallisissa ratkaisuissahan hinnalla ei ole väliä. Turvallisuudestakaan emme täysin tiedä, vaikka jotain tietoja venäläisten onnettomuuksista onkin saatu, Lund sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Fennovoiman hanke ei enää etene pelkästään yritysvoimin. Valtio saattaa kuitenkin vielä tulla tukemaan hanketta.
– Yksityisten sijoittajien kanssa se ei enää mene eteenpäin, Lund sanoo.
– En ihmettelisi lainkaan, jos valtio lähtisi tukemaan hanketta, sillä Suomen ilmastopolitiikka perustuu vahvasti Fennovoiman toteutumiseen.
