Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko on kiivennyt nollan yläpuolelle. Ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että korot nousevat edelleen. Rahamarkkinoiden perusteella vuoden euribor voi liikkua ensi vuonna kahden prosentin tuntumassa.
Lue lisää: Nyt se tapahtui: asuntolainojen suosituin viitekorko nousi plussalle
Lue lisää: Danske Bank uskoo korkojen nousevan nopeammin kuin on oletettu – ”Riski täytyy ottaa vakavasti”
Asuntovelallisia ja lainoista parhaillaan neuvottelevia tilanne voi jännittää. Yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiolan Varainhoidosta muistuttaa, että vuosia jatkunut negatiivisten korkojen aika ei ole normaalia.
– Ei pidä panikoitua, hän sanoo.
Korkojen nousuun voi varautua. Moni onkin jo reagoinut ja ottanut korkosuojauksen lainalleen.
OP:n asuntorahoituksen turvatuotteista vastaava johtaja Anna Niinimäki kertoo, että OP:ssä uusista asuntolainoista suojataan nyt jopa yli 40 prosenttia, kun vuosi sitten suojattiin hiukan alle kolmannes. Korkosuojauksen myynnissä painottuvat hänen mukaansa erityisesti isot lainat.
Myös asiakkaat, jotka lainanottohetkellä eivät ole ottaneet korkosuojausta, ovat nyt kiinnostuneet suojaamaan vanhoja lainojaan.
– Olemassa olevia lainoja suojataan yli 150 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, Niinimäki sanoo.
Nordeassa noin kolmannes asuntoluottokannasta on suojattu.
– Korkosuojauskeskustelu käydään yhä useimpien asiakkaiden kanssa, Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo.
Hän ennakoi, että kiinnostus korkosuojaukseen kasvaa, kun lainojen korontarkistuspäivät lähenevät ja viitekorot nousevat positiivisiksi.
Monia muitakin suojausmahdollisuuksia on. Nummiaro painottaa, että keskeistä on kotitalouden tilanne. Riskit ovat sitä suuremmat, mitä suurempi velka suhteessa tuloihin ja muuhun omaisuuteen on.
– On hyvä ymmärtää, mitkä riskit ovat ja mikä oma korkoaltistus aidosti on.
Lainaa otettaessa pankit tekevät lainanhakijoille stressitestin. Sen läpäistäkseen velallisen talouden pitäisi kestää, vaikka korot nousisivat kuuteen prosenttiin.
Lue lisää: Näin korkojen nousu näkyisi lainakuluissa – katso esimerkit erikokoisille asuntolainoille
Nummiaro pitää kahta prosenttia realistisena pitkäaikaisena korkotasona. Asuntolainan ottaja maksaa tämän päälle pankin marginaalin. Nykyisin se on yleensä hieman yhtä prosenttia pienempi.
Ennen pankkien korkosuojaustuotteisiin tarttumista kannattaa miettiä, minkä takaisinmaksutavan haluaa.
”Velan lyhentäminen pienentää korkoriskiä.
Tavallisimmat ovat muuttuva annuiteetti ja tasaerälaina. Annuiteettilainassa korkojen muutos vaikuttaa kuukausierään, mutta laina-aika pysyy samana. Tasaerälainassa taas kuukausimaksu on jatkuvasti sama, mutta jos korot nousevat, laina-aika pitenee tai jos ne laskevat, se lyhenee.
– Tasaerälainassa joutuu korkojen noustessa maksamaan maksuja pidemmältä ajalta, Nummiaro selventää.
Suomessa asuntolainat ovat yleensä sidottu vaihtuviin markkinakorkoihin. Yleisiin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Siinä korontarkistuspäivä on siis kerran vuodessa.
Lainan voi maksaa takaisin myös tasalyhenteisenä, jolloin velkapääoma supistuu joka kuukausi saman verran. Tämä on alttein korkoriskille, mutta toisaalta velka pienenee kaikkein nopeimmin.
– Velan lyhentäminen pienentää korkoriskiä, Nummiaro huomauttaa.
Lainan takaisinmaksun alkaessa tasalyhenteinen laina on raskain, mutta kuukausimaksut kevenevät velan supistuessa. Koko laina-ajalta maksettavaksi jää yleensä vähemmän korkoja kuin edellisissä vaihtoehdoissa.
”Oman talouden voi jo nyt sopeuttaa vaikkapa kahden prosentin korkomenoihin.
Jos velkaa on paljon, Nummiaron mielestä pankin myymä suojaus voi olla hyvä keino välttää liikaa stressiä.
Lainanottaja voi sitoa koko lainan tai osan siitä kiinteään korkoon. Yleensä kiinteä jakso on osa laina-ajasta eli vaikkapa 3, 5 tai 10 vuotta.
Toinen suojaustuote on korkokatto, joka takaa, että korko ei nouse sovitun prosentin yläpuolelle. Kolmas vaihtoehto on korkoputki, jossa on myös lattia eli siinä asuntovelallinen ei hyödy, jos korot laskevat lattian alapuolelle.
Pankit hinnoittelevat tuotteensa markkinatilanteen mukaan. Ne tähtäävät mahdollisimman pieneen riskiin ja hyvään tuottoon. Suojat ovat eräänlaisia johdannaissopimuksia.
– Preemiota joutuu maksamaan, Nummiaro sanoo.
Kuukausihinta voi vaikuttaa kohtuulliselta, mutta vuosien kuluessa hinta voi paisua suureksi. Jos 100 000 euron 25 vuoden lainan kuukausierä nousee korkokaton vuoksi 40 euroa, vuodessa lisäkulu on 480 euroa ja kymmenessä vuodessa 4 800 euroa.
Kustannuksesta huolimatta tuote voi Nummiaron mielestä olla paikallaan, jos korkojen nousu uhkaa kääntää kotitalouden kuukausibudjetin päälaelleen. Hän vertaa suojaa vakuutuksiin. Palovakuutuskin maksaa, mutta se on hyvä olla.
– Jos riski realisoituu, inhimillinen kustannus voi olla suuri, Nummiaro sanoo.
Jos velallinen joutuu myymään asuntonsa, ja muuttamaan, esimerkiksi lapset voivat joutua vaihtamaan päiväkotia tai koulua. Jos koko maassa taloustilanne on tiukka, asunnon realisoiminen voi viedä aika ja myyntihinta jäädä ostohintaa pienemmäksi .
Jos lainamäärä suhteessa tuloihin ja muuhun omaisuuteen ei ole erityisen suuri ja rahaa jää säästöön, Nummiaron mielestä hyvä varautumiskeino on lyhentää lainaa ennenaikaisesti.
Rahaa voi myös säästää ”pahan päivän varalle”.
– Oman talouden voi jo nyt sopeuttaa vaikkapa kahden prosentin korkomenoihin.
Nummiaro pitää hyvänä säästökohteena maltillisen riskin rahastoa, esimerkiksi yhdistelmärahastoa. Säästötilillä rahat ovat alttiit inflaatiolle. Toisaalta tililtä rahat saa nopeasti ja kuluitta käyttöön tarvittaessa.
– Jos korot eivät nousekaan, rahat voi käyttää vaikkapa eläkesäästöihin.
Maailmantaloudessa on paljon epävarmuutta. Euroopan keskuspankki yrittää pitää yllä kasvua ja työllisyyttä ja noin kahden prosentin inflaatiota, mutta kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt selvästi rajummaksi. Euroopassa talouteen vaikuttaa myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
– Olemme kartoittamattomilla vesillä, emme tiedä, mihin inflaatio ja korot menevät, Nummiaro huomauttaa.
Markkinoilla arvioidaan, että Euroopan keskuspankki voisi nostaa tänä vuonna ohjauskorkoaan kaksi tai kolme kertaa, prosenttiyksikön neljänneksen joka kerta.
