Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomeen on tuotu 370 miljoonan euron arvosta fossiilisia polttoaineita Venäjältä, kertoo itsenäinen tutkimuslaitos Centre for Research on Energy and Clean Air (Crea). Suurin osa energiasta on meriteitse tuotua öljyä.
Crean torstaina julkaisema arvio perustuu avoimeen rahtidataan, josta tutkimuslaitos selvitti, kuinka paljon öljyä, hiiltä ja maakaasua Venäjältä on lähtenyt maailmalle. Koska energian hinnat vaihtelevat sopimuskohtaisesti, Crea käytti arviossaan markkinahintoja ja historiallisia hintatietoja.
Sodan alkamisen jälkeen Venäjältä on viety yhteensä 63 miljardin euron arvosta öljyä, maakaasua ja kivihiiltä. Euroopan osuus viennistä on 71 prosenttia eli noin 44 miljardia euroa. Suurin venäläisen energian tuoja Euroopassa on Saksa, jonka on osuus on noin yhdeksän miljardia euroa. Italian osuus on 6,9, Alankomaiden 5,6 ja Ranskan 3,8 miljardia euroa. Euroopan ulkopuolella suurimmat venäläisen energian tuojat ovat Kiina 6,7:n ja Turkki 4,1 miljardin osuuksilla.
Crea kertoo raportissaan, että tämänhetkisillä pakotteilla on silti vaikutus Venäjän öljyvientiin. Raakaöljykuljetusten määrä ulkomaisiin satamiin Venäjältä väheni 20 prosentilla huhtikuun kolmen ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna tammi–helmikuuhun ennen sodan alkamista.
Ongelmista kertoo myös, että Crean mukaan yhä useammin rahtialukset lähtevät Venäjältä ilman tietoa määränpäästä.
Sodan alkamisen jälkeen länsimaat ovat alkaneet etsiä korvaavia energian lähteitä, joilla voi korvata tuontia Venäjältä. Crea kertoo, että samaan aikaan Venäjä on pyrkinyt siirtämään vientiään muualle kuin länsimaihin. Esimerkiksi Intiaan ja Egyptiin kohdistuu nykyään enemmän vientiä kuin ennen sotaa. Crea kuitenkin kertoo, että uudella viennillä ei ole mahdollista korvata Euroopan osuutta.
Crean mukaan tärkeämpää kuin uusien fossiilisen energian lähteiden etsiminen olisi löytää niille korvaavia energiamuotoja.
– Fossiiliset polttoaineet on mahdollista korvata keskipitkällä aikavälillä puhtaalla, ei-fossiilisella energialla ja energiatehokkailla toimenpiteillä, jos niihin aletaan panostaa nyt, Crean johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sanoo tiedotteessa.