Näin rajua muutosta ei ole tällä vuosituhannella nähty: ruoan hinnan ennustetaan nousevan tänä vuonna noin 10 prosenttia.
Se on paljon. Vuosien 2010–2021 välillä eli 11 viime vuoden aikana ruoan hinta on noussut Suomessa kaikkiaan 20 prosenttia. Vuosina 2008–2009 finanssikriisin aikaan ruoan hinta nousi myös reippaasti lyhyessä ajassa, mutta ei silti yhtä rajusti kuin nyt. Tuolloin nousua oli alle kahdessa vuodessa 11 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Kustannusten nousu näkyy kaikissa tuoteryhmissä, mutta ennusteiden mukaan varsinkin vilja-, maito- ja lihatuotteissa.
Nyt alkaneen rajun hinnannousun odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna, ja poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa jokaisen suomalaisen kukkaroon. Yksi heistä on hyvinkääläinen Jenna Mattila, yrittäjä ja kahden lapsen äiti, joka on kova laskemaan, säästämään ja sijoittamaan. Kotitalouden budjetti on hänelle tuttu aihepiiri omakohtaista kokemusta laajemminkin, sillä hän toimii taloudellisen hyvinvoinnin valmentajana Rahabalanssi-yrityksensä kautta ja sosiaalisessa mediassa.
Mattilan neljän hengen perheen ruokabudjetti on noin 400 euroa kuukaudessa – ei iso, mutta ei toisaalta tiukin mahdollinenkaan. Kotona syödään paljon itse tehtyä, mieluiten kotimaista ruokaa.
Mattila kaivoi Ilta-Sanomien toimittajan nähtäväksi kolmen vuoden takaisia kuitteja, joiden hintoja verrattiin tämän päivän hintoihin. Ostokset on tehty samassa liikkeessä, Hyvinkään Prismassa. Mattila on pyrkinyt suosimaan edullisia ja kotimaisia tuotteita.
Mattilan tavallinen arkiruokakassi, johon kuuluu muun muassa sika-nauta-jauhelihaa, maitoa, banaania, pakastemarjoja, raejuustoa, makaronia, porkkanaa, margariinia, kahvia, kaurakermaa, jugurttia ja ruisleipää, on kesällä 2019 maksanut 76,31 euroa. Nyt sama kassi kustantaa 89,24 euroa. Mattilan ruokaostosten hinta on noussut siis vajaassa kolmessa vuodessa 14,5 prosenttia, eli 13 euroa.
Ukrainan sota on vauhdittanut hinnan nousua entisestään. Tämän vuoden alusta Mattilan ruokakassin hinta on pompannut 4 prosenttia.
Jenna Mattila on seurannut hintojen kehitystä tarkasti.
Kaikkein rajuimmin kesän 2019 jälkeen ovat Mattilan kassissa kallistuneet tumma makaroni (29 prosenttia), vehnäjauho (33 prosenttia), appelsiinituoremehu (53 prosenttia), rapsiöljy (25 prosenttia) ja kahvi (33,5 prosenttia).
Samaan aikaan toiset tuotteet, kuten esimerkiksi kaurapohjaiset maidot ja kermat, taas ovat halventuneet selvästi.
Pelkästään tänä vuonna Mattilan suosiman kahvilaadun hinta on noussut 18 prosenttia, appelsiinituoremehun 21 prosenttia ja tumman makaronin 8 prosenttia.
Kyseessä on todellisen ostoskorin hinnan vertailu, ei virallinen tutkimus. Täytyy muistaa, että myös esimerkiksi kausivaihtelu voi vaikuttaa kassin hintaan. Moni tavallinen kuluttaja voi kuitenkin todennäköisesti samaistua kuittien paljastamiin havaintoihin.
Mattila kertoo, että vaikka hinnat ovat kallistuneet selvästi, nousu on vähäisempää kuin hän olisi itse odottanut.
– Olin ehkä vähän yllättynyt siitä, että siihen nähden, paljonko asiasta puhutaan, niin peruselintarvikkeissa nousu ei ollutkaan ihan ollut vielä niin kovaa. Edelleen on mahdollista syödä melko kohtuullisella hinnalla, jos kokkaa tosi tavallisista raaka-aineista.
Mattila kuitenkin lisää heti perään, että elintarvikkeiden hinnannousun ennustetaan kiihtyvän loppuvuotta kohti.
Näin hinnan nousu näkyy Mattilan kotiruuissa:
6 annosta: kanakiusaus ja kasvissekoitus
kesä 2019: 12,08 e
huhtikuu 2022: 12,68 e
muutos: + 4,73 %
6 annosta: jauhelihakeitto ja omena
kesä 2019: 4,76 e
huhtikuu 2022: 5,32 e
muutos: + 10,62 %
8 annosta: kana-feta-kastike, tomaatti, kurkku
kesä 2019: 15,91 e
huhtikuu 2022: 19,85 e
muutos: + 19,85 %
6 annosta: linssimakaronilaatikko ja porkkanaraaste
kesä 2019: 6,21 e
huhtikuu 2022: 6,87 e
muutos: + 9,61 %
4 annosta: tomaattinen nakkikeitto
kesä 2019: 5,16 e
huhtikuu 2022: 5,57 e
muutos: + 7,36 %
Suomessa markkinahintaheilahteluihin on perinteisesti reagoitu hitaammin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa heilahtelut näkyvät hyllyhinnoissa heti.
– Meillä sopimukset ovat perinteisesti olleet pitkiä, ja markkinahintaheilahteluihin on reagoitu aika tahmeasti. Se on tuonut tiettyä vakautta, mutta erityisesti tässä tilanteessa se on vähän ongelma, kun olisi tarve kuitenkin saada kustannuksille jonkin näköistä kompensaatiota, Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo.
Niemi arvioi, että suomalaisten kulutuskäyttäytyminen tulee muuttumaan hinnannousun kiihtyessä. Kustannusten nousu näkyy kaikissa tuoteryhmissä, mutta selvää kallistumista odotetaan ainakin maito- ja viljatuotteisiin ja erityisesti lihaan.
Kulutuskäyttäytymisen muutos ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että vaikkapa lihan tai viljatuotteiden kokonaiskulutus laskisi, vaan siitä, että kaupassa aletaan valita halvempaa vaihtoehtoa. Se taas voi vaikuttaa ruokakassin kotimaisuusasteeseen, sillä monien tuotteiden kohdalla tuontitavara on halvempaa.
Jenna Mattilan perheen ruokabudjetti on noin 400 euroa kuussa.
Kuluttajalla on kyllä muitakin keinoja sopeutua nouseviin hintoihin kuin tinkiä tavasta suosia kotimaista.
Mattila uskoo, että varautuminen kannattaa: kun ruoan hinnan kerran tiedetään tänä vuonna ampaisevan ylöspäin, ennakointi on parempi vaihtoehto kuin käytöksen muuttaminen pakon edessä. Hän kertoo, että yleinen sudenkuoppa, johon hän on itsekin astunut, on se, että päättää pienentää ruokalaskuaan, mutta ei oikeastaan pysty, halua tai jaksa muuttaa käytöstään.
– Säästämisessähän kyse ei ole oikeasti siitä, että vain kuluttaisi vähemmän, vaan siitä, että toiminnan tulee muuttua: säästäminen on seuraus toiminnan muutoksesta.
Jos ei vaikkapa ollenkaan suunnittele viikon ruokiaan ja ole valmis niitä kokkaamaan, niin säästöä ei luultavasti synny vain sillä, että jo valmiiksi hintatietoinen ihminen päättää katsoa kilohintoja vielä vähän tarkemmin.
Jenna Mattilan mielestä hyvä nyrkkisääntö on esimerkiksi suosia kasviksia, joiden kilohinta on alle 2 euroa.
Kaikkien voimavarat eivät riitä kokkailuun joka päivä. Mattila neuvoo miettimään, voisiko valmisruokien tai lähettipalveluiden käytön sijaan tarkastella ateriapalvelujen tarjontaa.
– Tai jos tiedostaa tiettyjä tilanteita, että vaikka tosi väsyneenä tulee tilattua Woltista tai Foodorasta, niin sellaisia voi ennakoida pitämällä jääkaapissa muutamia valmisruokia valmiina.
Mattila muistuttaa, että on ihmisiä, joilla tulojen ja menojen suhde on sellainen, että ruokalaskun kutistaminen on hyvin vaikeaa. Valtaosalle ihmisistä se on kuitenkin mahdollista. Ilta-Sanomien pyynnöstä hän laati 6 vinkkiä ruokaostoksilla säästämiseen:
Jenna Mattilan 6 vinkkiä ruokaostoksilla säästämiseen
1. Pidä kirjaa ruokaostoksistasi. Käy lista läpi ja pyri karsimaan tai minimoimaan tarpeettomat ostokset – esimerkiksi tuotteet, jotka eivät ole ravitsemuksellisesti välttämättömiä. Jos huomaat ostelevasi paljon vaikkapa mehuja, limuja tai mehukeittoja, niiden ostelun voi rajata pelkkiin viikonloppuihin.
2. Huomioi kausivaihtelu. Sillä on iso vaikutus kasvisten ja hedelmien hintoihin. Nyrkkisäännöksi voi ottaa vaikkapa sen, että ostaa vain kasviksia, joiden kilohinta on alle 2 euroa. Tällä tavoin erilaisia kasviksia ja hedelmiä tulee syötyä monipuolisesti kausivaihtelun mukaan.
3. Minimoi hävikki. Osta vain se, minkä syöt. Älä ostele kalliita erikoistuotteita, kuten eksoottisia tahnoja ja kastikkeita, jos tarvitset niitä vain kerran ja jätät sitten kaapin perälle homehtumaan. Pidä mielessä myös se, että tarjouslaputetun tuotteen ostaminen ei välttämättä ole säästö, jos ostat tarjouksesta jotakin, jota et olisi muuten tarvinnut.
4. Tarkista etuliitteet. Vältä tuotteita, joissa lukee esimerkiksi ”fitness”, ”proteiini” tai ”lasten”. Niissä on aina hintalisää. Mieti, pystyisikö saman ravitsemuksellisen vaatimuksen saavuttamaan korvaavalla tuotteella – esimerkiksi tavallisessa maitorahkassa on saman verran tai jopa enemmän proteiinia kuin proteiinirahkassa.
5. Tee paheillesi budjetti. Herkuttelu kuuluu tasapainoiseen ruokavalioon, mutta herkuille voi tehdä oman budjetin, jotta niihin kuluvaa rahamäärää pystyy hahmottamaan ja hallinnoimaan. Budjetti kannattaa tehdä myös alkoholi- ja tupakkatuotteille, jos niitä käyttää.
6. Karsi heräteostokset. Kolmen euron heräteostos joka toinen päivä tekee yli 500 euroa vuodessa.
Lue lisää: Miten hintojen nousu vaikuttaa arkeesi? IS kerää lukijoiden kokemuksia
Lue lisää: Ruuasta tuli huippukallista maaliskuussa – maailman vilja- ja ruokaöljymarkkinat sekaisin