Nyt rakennetaan asuntoja, joita ihmiset eivät halua, Nordea-johtaja sanoo – tällaiset alueet kiinnostavat ostajia nyt eniten

Asuntokaupan odotetaan tänä vuonna normalisoituvan viime vuoden korkealta tasolta. Korkojen nousu, inflaation kiihtyminen ja sen myötä asumiskustannusten nousu kurittavat kuitenkin omistusasujien kukkaroa.

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan Suomessa asuntomarkkinoita jarruttaa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino.

6.4. 15:14

Nordean asuntomarkkinakatsauksen mukaan Ukrainan sota aiheutti asuntokauppaan hetkellisen notkahduksen. Uusien lainahakemusten määrä väheni merkittävästi sodan alettua, mutta maaliskuun loppua kohden tilanne alkoi jo tasaantua.

Kuuntele koko artikkeli alla olevasta linkistä:

– Viimeisen kahden tai kolmen viikon aikana on palattu normaaliin kevätrytmiin, eli asuntokaupan tahti on tällä hetkellä erittäin vilkas, kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala tiedotustilaisuudessa.

Ukrainan sodan käynnistymisen aikoihin asuntolainojen määrässä tapahtui noin 20 prosentin notkahdus alaspäin, mutta Nordean arvion mukaan tämä lasku oli luonteeltaan hetkellinen. Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan sota voi kuitenkin aiheuttaa asuntomarkkinoille välillisiä vaikutuksia.

– Välilliset vaikutukset sodasta näkyvät asuntomarkkinoilla etenkin inflaation ja nousevien kustannusten kautta, mutta myös korkopolitiikan kautta. Euroopan keskuspankki vaikuttaa kiristävän rahapolitiikkaa inflaation johdosta, mikä puolestaan näkyy todennäköisesti tämän vuoden lopulla asuntovelallisilla nousevien korkojen muodossa, Kostiainen kertoo.

Lue lisää: Lainakorkojen nousu uhkaa, mutta kannattaako tähän harvinaiseen kikkaan turvautua? ”Vähän kuin vakuutus”

Lue lisää: Asuntolainoihin halutaan nyt korkosuojia – yksi prosenttiraja on ylivoimaisesti suosituin

Pajalan mukaan merkittävin asuntokauppaa tällä hetkellä hidastava tekijä ei kuitenkaan ole sota tai sen vaikutukset. Sen sijaan vastaus on paljon arkisempi, eli kysynnän ja tarjonnan epätasapaino.

– Sitä mitä etsitään ei ole tarjolla. Tätä vielä pahentaa se, että nyt ei rakenneta sellaisia asuntoja, mitä tässä muuttuneessa tilanteessa ihmiset haluavat. Rakennetaan paljon pieniä asuntoja ja yksiöitä, siinä missä nyt haetaan niitä ylimääräisiä ja muunnettavia neliöitä, Pajala selventää.

Muuttuneella tilanteella Pajala tarkoittaa sitä, että suomalaisten valintakriteerit asuntojen valintaan ovat korona-ajan myötä muuttuneet. Aiemmin mainittujen muunnettavien neliöiden ohella suomalaiset kiinnittävät nyt Pajalan mukaan enemmän huomiota asunnon niin kutsuttuun mikrosijaintiin.

– Ei ole enää selvää, että muutetaan vain Helsinkiin, vaan katsotaan esimerkiksi mikä on postinumero, mikä on kortteli tai mikä on se alue, mistä löytyvät palvelut, lastentarhat ja niin edelleen, Pajala kertoo.

– Helsingin asuntomarkkinoilla nähdään se, että esimerkiksi Lauttasaaren kaltaisilla alueilla markkina on todella lämmin, siinä missä Helsingissä on muita alueita jossa tätä lämpötilaa ei ole. Tämä tulee korostumaan entisestään.

Pajalan mukaan asuntotarjonta on tällä hetkellä suuri esimerkiksi Kalliossa, jossa varsinkin pieniä asuntoja on myynnissä merkittävästi. Kysyntä ei tätä tarjontamäärää kuitenkaan vaikuta kohtaavan.

– Kysyntä kohdistuu tällä hetkellä hieman erityyppisiin asuntoihin. Tällä hetkellä ihmiset hakevat enemmänkin lisäneliöitä eivätkä sijainnilta ihan niin keskustaan kuin aikaisemmin, Pajala toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?