Suomen teollisuuden jättikauppa sai Britanniasta kuoliniskun – suuromistaja piti fuusiota alun perin hirviönä

Cargotec ja Konecranes luopuivat aikeistaan yhdistyä sen jälkeen, kun Britannian kilpailuviranomainen ei hyväksynyt fuusiota ehdotetussa muodossa.

Konecranesin hallituksen puheenjohtaja Christoph Vitzthum (vas.), Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja toimitusjohtaja Mika Vehviläinen sekä Konecranesin toimitusjohtaja Rob Smith tiedotustilaisuudessa Helsingissä 1. lokakuuta 2020, kun yhtiöiden fuusioaikeista kerrottiin.

29.3.2022 12:29

Suomalaisten nostolaitealan yhtiöiden Cargotecin ja Konecranesin haaveet yhdistymisestä kariutuivat, kun Britannian kilpailuviranomainen tyrmäsi fuusion. Yhtiöiden ehdotus luopua päällekkäisistä liiketoiminnoista ei riittänyt brittiviranomaiselle, vaikka EU oli sen hyväksynyt helmikuun lopussa.

Yhtiöt ilmoittivat tiistaina, että ne peruvat yhdistymisaikeensa.

Lue lisää: Cargotecin ja Konecranesin sulautuminen peruuntuu – Britannian kilpailuviranomainen esti kaupat

Fuusioaikeista kerrottiin syksyllä 2020, joten prosessissa on mennyt puolitoista vuotta. Viime vuoden loppuun mennessä Cargotec oli kirjannut 57 miljoonaa euroa ja Konecranes 56 miljoonaa euroa sulautumiseen liittyviä kustannuksia.

Fuusio oli tarkoitus toteuttaa niin, että Konecranes olisi sulautunut Cargoteciin, ja Konecranesin osakkeenomistajat olisivat omistaneet noin 50 prosenttia ja Cargotecin omistajat noin 50 prosenttia yhtiöstä.

Fuusiosta kerrottaessa yhtiöt arvioivat, että kauppa voisi toteutua vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

Konecranesin entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson kertoi runsas kuukausi fuusiouutisen jälkeen Kauppalehdelle, ettei sulautumisessa ole järkeä.

– Sulautumisessa syntyisi hirviö eli konglomeraatti, joiden arvostus ei koskaan ole niin korkea kuin fokusoituneen ja läpinäkyvän yhtiön, Gustavson sanoi.

Hänen mukaansa Cargotecin yritysrakenne muistutti sekatavarakauppaa.

– En ole vanhana johtajana muistelemassa menneitä. Satun vain tuntemaan tämän bisneksen hyvin, Gustavson sanoi.

Stig Gustavson

Hän ei sanojensa mukaan ollut täysin tyrmäämässä kauppaa, mutta piti sen ehtoja huonona.

Gustavson tyttärineen kuuluu Konecranesin suurimpiin henkilöomistajiin.

Gustavson ei ollut kaupan ainoa epäilijä. Esimerkiksi Danske Bank arvioi fuusiouutisen tultua julki, että kauppa hyödyttäisi enemmän Cargotecia kuin Konecranesia.

Analyysiyhtiö Inderes arvioi jo tuolloin, etteivät kilpailuviranomaiset välttämättä pidä kauppaa läpihuutojuttuna.

Viime joulukuussa Konecranes ja Cargotec kertovat olevansa valmiita myymään yksiköitään, jotta kilpailuviranomaisten huolet lievenisivät.

Yhtiöt esittivät EU-komissiolle toimenpidepaketin, joka sisälsi Konecranesin trukkiliiketoiminnan ja Cargotecin Kalmar Automation Solitions -yksikön myynnin. Myynnit olisivat poistaneet yhtiöiden päällekkäisiä toimintoja kontinkäsittelyssä.

Fuusiota suunnitelleilla yhtiöillä on yhteinen historia, sillä molempien tausta on nykyisessä hissiyhtiössä Koneessa.

Kone aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen 1930-luvulla. Kun Kone päätti 90-luvulla keskittyä hisseihin, nosturiyksikkö irtaantui yhtiöstä KCI Konecranesiksi.

Lastinkäsittely-yhtiö Cargotec puolestaan irtautui Koneesta vuonna 2005, ja samalla jakautuivat myös Herlinin suvun omistukset. Antti Herlinistä tuli Koneen pääomistaja, ja Pekka Herlinin muista lapsista Cargotecin omistajia.

Lue lisää: Herlineistä tulee uuden jätin suurimpia omistajia – yhdistyvien Cargotecin ja Konecranesin juuret ovat Koneessa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?