Suomalaisten ostovoima heikkenee – ”Kaikenlainen kuluttamisen hiljeneminen lienee edessä”

Kahden vuoden koronasulun jälkeen iski inflaatio, joka syö ostovoimaa ja hiljentää kulutusta.

Ruokaan saa varautua laittamaan aiempaa isomman osan tuloistaan.

18.3. 7:15

Kun kaikki kallistuu enemmän kuin tulot kasvavat, ostovoima heikkenee. Toisin sanoen samalla rahalla saa aiempaa vähemmän.

Näin on käymässä vinhaa vauhtia, sillä inflaatio on jo kiihtynyt reippaasti eikä näytä hiljenemisen merkkejä.

Vielä viime vuoden alkusyksystä arvioitiin, että hintojen nousun takana on energian kallistuminen kysyntäodotusten vanavedessä, ja tämän veikattiin olevan tilapäistä. Koronapandemian jäljiltä toimitusketjut ovat kuitenkin katkeilleet, minkä vuoksi monenmoisen tavaran saatavuus on heikentynyt ja hinnat senkin vuoksi kohonneet.

Ja kuin edellisessä ei olisi ollut tarpeeksi, aloitti Venäjä kolme viikkoa sitten täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan saaden vastaansa laajan pakoterintaman. Venäjä on nyt pitkälti suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle energiaa lukuun ottamatta.

Talouden kannalta riskinä kuitenkin on, että pakotteet ulotetaan venäläiseen öljyyn ja kaasuun tai Venäjä omana vastatoimenaan merkittävästi rajoittaa niiden vientiä. Tämän seurauksena tarjontahuolet ovat vahvistuneet, mikä taas on pitänyt energian hintaa reippaasti koholla.

Taloustutkimuslaitos Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki arvioi, että suomalaisten kotitalouksien ostovoiman kehitys näyttää heikolta ja reaaliansiot saattavat jopa laskea.

– Kun Ukrainan sota entisestään nosti inflaatiopaineita, luo se ainakin alkuvuoteen sen verran isoja inflaatiolukuja, ettei palkkakehitys riitä sitä kompensoimaan, hän sanoo Taloussanomille.

Torstaina Euroopan unionin (EU) tilastokeskus Eurostat julkistaa lopulliset tiedot euroalueen helmikuun inflaatiosta, jonka povataan yltäneen 5,8 prosenttiin. Suomessa vauhti oli 4,5 prosenttia.

Energian rinnalle inflaation kiihdyttäjäksi on nousemassa ruoka. Kansalaisten arjessa tämä merkitsee sitä, että pakollisiin menoihin kuluu aiempaa suurempi osa tuloista. Vastaavasti ei-pakolliseen kulutukseen on käytettävissä vähemmän rahaa.

– Kulutuskori saattaa muuttua. Kalliimmat tuotteet saattavat jäädä pois, ja siirrytään sellaisiin tuotteisiin, joissa hinta on alempi, Lähdemäki sanoo.

Rakenteellistakin muutosta voi olla vallitsevien kriisien seurauksena tulossa. Lähdemäki arvelee, että kotitaloudet voivat miettiä energiaratkaisujaan uudessa valossa, ja pyrkimys fossiiliriippuvuuden vähentämiseen saattaa voimistua.

Kulutustutkija, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska pitää nykytilannetta aivan poikkeuksellisena. Takana on kaksi rajoitusten leimaamaa koronavuotta, joiden aikana elämä on ollut monin tavoin suljettua. Tänä keväänä maailman odotettiin lopulta avautuvan, mutta sitten Venäjä käynnisti sodan Euroopassa ja jo ennestään vauhdikas inflaatio on kiihtymässä entisestään.

– Tämä vaikuttaa ilman muuta kulutukseen, kun ihmisillä menee aiempaa enemmän rahaa välttämättömyyksiin. Ruoan ja polttoaineiden hinnat olivat nousussa jo ennen sotaa, ja nyt ne nousevat sodan vuoksi vielä enemmän. Wilska sanoo Taloussanomille.

Muutos on niin suuri, että ruoan osuus kotitalouksien kulutuksesta alkaa nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kasvaa oltuaan tätä ennen vuodesta toiseen laskussa. Samalla rahaa jää vähemmän käytettäväksi muuhun.

– Nyt on jo valmiiksi totuttu olemaan ilman tiettyjä palveluja, esimerkiksi mahdollisuutta mennä ravintolaan syömään tai käyttää kulttuuripalveluja. Voi olla, että kun on jo totuttu olemaan lähtemättä, niin ei lähdetä jatkossakaan, Wilska sanoo.

– Sanoisin, että kaikenlainen kuluttamisen hiljeneminen lienee edessä.

Tyypillisiä karsinnan kohteita ovat vapaa-ajan autoilu, ulkomaanmatkat, isot hankinnat ja vaikkapa veneily, joka koronapandemian aikana kasvatti suosiotaan.

– Ihmiset ovat aika herkkiä polttoaineen hinnalle, ja varmaan kaikki ei-välttämätön kulkuneuvoilla liikkuminen vähenee. Korkea polttoaineen hinta on aiemminkin näkynyt huviveneilyssä hyvin selvästi.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet nyt niin korkeiksi, että Wilska arvelee ihmisten alkavan pohtia työmatkojaankin. Koronapandemian aikana autokauppa kävi vilkkaana, kun toisaalta rahaa säästyi muualta ja toisaalta ihmiset eivät halunneet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla. Nyt suunta saattaa kääntyä ja autokauppa hiljetä yksityisautoilun vähentyessä ja julkisen liikenteen suosion kasvaessa.

Sinänsä hintojen nousu ei välttämättä vähennä kulutusta, vaan hillitsee sen kasvua. Eri ennustelaitokset ovat povannet kotitalouksien kulutuksen kasvavan tänä vuonna reippaasti, kun koronasulkujen aikana kertyneiden säästöjen voimin aletaan purkaa patoutuneita kulutuspaineita.

Kulutus kasvaneekin, mutta suuntautuu toisin kuin aiemmin ajateltiin. Kun yhä enemmän rahaa kuluu päivittäiseen elämiseen, isot hankinnat lykkääntyvät. Myös sijoittamishalukkuus saattaa vähentyä, kun markkinoilla näkymät ovat epävarmat.

– Ja jos korona-aikana on jäänyt rahaa säästöön, nyt niitä säästöjä joudutaan purkamaan, Wilska sanoo.

Wilska ottaa vertauskohdaksi 1990-luvun laman ja sen aikaiset kulutusmuutokset. Isojen hankintojen ja ison vapaa-ajan kulutuksen sijaan tehtiin pienesti.

– On hyvin mahdollista, että nyt kotimaisten palvelujen kysyntä kasvaa ja aletaan kuluttaa rahaa itseen ja hyvinvointiin ja ehkä vaatteisiin. Kun rahaa menee paljon päivittäiskulutukseen, ehkä kotimaan elämystoiminta houkuttelee, Wilska sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?