Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut myös markkinat reagoimaan rajusti.
Piensijoittajat miettivät, miten heidän pitäisi nykytilanteessa toimia, sillä sota ei – onneksi – ole tilanne, joka usein tulee vastaan. Moni heistä sanoo, että sijoituksista ja rahasta puhuminen tuntuu toissijaiselta, kun tietää, millainen hätä Ukrainassa parhaillaan on.
Kysyimme kahdelta aktiiviselta sijoittajalta, mitä he ovat tehneet omille sijoituksilleen viime aikoina. Heistä molemmat pitivät vuonna 2019 Taloussanomille kirjaa omista sijoitusliikkeistään.
Jarkko Aho on kirjoittanut useamman kirjan sijoittamisesta ja Essi Sarkakari-Kosamo toimii nykyisin sijoitusvalmentajana.
Jarkko Aho kertoo pitäneensä osakkeita kalliina vuoden 2019 lopussa.
– Olin varautunut kurssilaskuun jopa 50 prosentin käteispainolla. En tietenkään olisi voinut arvata, että jo muutaman kuukauden kuluttua koronavirus pysäyttää maailman ja osakkeet romahtavat.
Aho aloitti käteiskassan tyhjentämisen ostamalla arvopapereita maaliskuussa 2020, mutta silti ”laskumarkkinan lyhytkestoisuus pääsi yllättämään täysin”.
– Kurssit palautuivat sen verran nopeasti, että sain allokoitua osakkeisiin vain pienen osan kassastani. Toki sekin oli parempi kuin ei mitään. Tyylilleni uskollisena keskityin vain muutamaan salkustani jo löytyneeseen yhtiöön (Fortum, Konecranes, Nokian Renkaat). Ostan mieluiten lisää jo omistamiani yhtiöitä, jotka tunnen hyvin. Tämä pienentää virhesijoitusten riskiä, Aho kertoo.
Koronakevään aikana hän laski salkun käteispainon noin 40 prosenttiin, eli viidennes kassasta päätyi lopulta markkinoille.
Sijoitusuransa alkuaikoja lukuun ottamatta Aho on keskittynyt pääasiassa suoriin osakesijoituksiin. Indeksirahastoihin on mennyt pienehköjä summia tasaisesti kuukausittain, mutta fokus on ollut suorissa sijoituksissa.
– Kun kurssit nousivat koronadipistä nopeasti ja hinnat karkasivat, lopetin suorat osakeostot. Arvosijoittamisen periaatteisiini kuuluu riittävän suuren turvamarginaalin soveltaminen, eikä tätä enää ollut tarjolla.
Koska Aho yrittää pitää osakemarkkinoilla kaikissa tilanteissa vähintään puolta pääomastaan, hän alkoi sijoittaa noihin aikoihin entistä enemmän rahastoihin, käytännössä ETF:iin. Tällä tavalla hän yritti varmistaa, ettei osakepaino putoaisi liian alas.
ETF:t ovat rahastoja, jotka on noteerattu pörssissä kuten osakkeet.
– Toinen syy kasvaneille ETF-ostoilleni oli, että pyrin rakentamaan parempaa globaalia hajautusta. Suorat osakesijoitukseni ovat aina keskittyneet pääasiassa Suomeen, sillä tunnen suomalaiset yhtiöt parhaiten. ETF:ien avulla rakensin suorien osakesijoitusten rinnalle globaalisti hajautetun salkun. Nyt salkkuni osakepainosta noin puolet on jo indeksi- tai ETF-rahastoja, Aho kertoo.
Kolmas syy ETF:ien painon kasvattamiselle oli se, että Aho halusi päästä hyötymään arvo- ja kasvuyhtiöiden leventyneestä arvostuserosta. Etenkin pienten arvoyhtiöiden arvostus oli hänen mielestään painunut hyvin matalalle suhteessa kasvuyhtiöihin ja etenkin suhteessa Yhdysvaltojen suuriin kasvuyhtiöihin. Pieniin arvoyhtiöihin sijoittava ETF onkin noussut merkittävään painoon Ahon ETF-salkussa.
– Kasasin ETF-salkkua pitkälti uuden tulovirran avulla, sillä halusin pitää riittävän ison käteispuskurin mahdollista uutta romahdusta varten. En yksinkertaisesti löytänyt ostettavaa muutamia ulkomaisia sijoituksia lukuun ottamatta, joten en voinut muuta kuin pitää käteisen tilillä. Pidin osakkeita todella kalliina ennen Ukrainan sodan alkamista. Nyt kun kurssit ovat laskeneet selvästi, tilanne alkaa olla toinen. Varovaisuus näyttää taas kannattaneen.
””Sota on viimeinen asia, jonka toivoisi olevan syynä sille, että osakkeiden pitkään paisunut kupla puhkeaa.”
Nykytilanteesta Jarkko Aholla on hyvin kaksijakoiset mietteet. Hänen mielestään se, mitä Ukrainassa nyt näemme, on täysin käsittämätöntä.
– Sota on viimeinen asia, jonka toivoisi olevan syynä sille, että osakkeiden pitkään paisunut kupla puhkeaa. Vaikka omat rahat ovat kaiken kaameuden keskellä toissijainen huolenaihe, sijoittajan roolissa on pyrittävä ottamaan hyöty irti laskeneista kursseista. Käteistäkin kun on salkussa edelleen kohtuullisen paljon.
Onnekseen Aho sai parannettua salkkunsa maantieteellistä hajautusta. Vaikka koko globaali osakemarkkina on tullut viime viikkoina alas, on suurin pudotus nähty Helsingin pörssissä.
– Noin puolet salkkuni osakepainosta on yhä kotimaan yhtiöissä, joten kyllä salkku on ottanut osumaa. Pahimpina putoajina ovat luonnollisesti olleet Venäjä-riippuvaiset yhtiöt, ja salkustani löytyy sekä Fortumia että Nokian Renkaita, joiden Venäjä-riski on merkittävä. Käteinen on onneksi toiminut hyvänä turvatyynynä, joten koko salkku ei ole tippunut niin voimakkaasti.
Aho omistaa venäläisiä osakkeita rahaston kautta, mutta hän ei aio kyseiseen rahastoon enää sijoittaa.
Nyt hän on melko pitkän tauon jälkeen aloittanut varovaiset suorat osakeostot.
– Olen lisännyt Nokian Renkaiden painoa, vaikka tiedostan ison Venäjä-riskin. Yhtiön rengastuotannosta lähes 80 prosenttia on Venäjällä, ja myynnistäkin noin 20 prosenttia tulee Venäjän markkinalta. Sijoittamisessa on kuitenkin aina kysymys todennäköisyyksistä ja tuotto-odotuksista.
– Näkemykseni mukaan yhtiön nykykurssi hinnoittelee kohtuuttoman suuren todennäköisyyden sille, että Venäjän tehdas kansallistettaisiin ja suurin osa tuotannosta menetettäisiin. Fortumia en ole ainakaan vielä lisännyt, sillä pidän kurssia edelleen liian korkeana suhteessa vaatimaani turvamarginaaliin.
Lue myös: Analyytikko: Nokian Renkaiden pahin skenaario olisi Venäjän-tehtaan kansallistaminen
Lue myös: Fortumin tytäryhtiö Uniper kirjaa liki miljardin euron tappion Nord Stream -putkesta
Täysin uutena yhtiönä Aho on ostanut Tietoevryä.
– Yhtiö on mielestäni kehittynyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan, mutta tämä ei ole millään tavalla näkynyt osakekurssissa, joka on pysynyt pitkään käytännössä paikallaan. Nyt kun myös kaikki laadukkaat ja Venäjästä riippumattomat yhtiöt on vedetty pesuveden mukana alas, Tietoevryn hinta on vihdoin laskenut tasolle, jossa turvamarginaalini täyttyy.
Aho uskoo, että sodan loppumisen jälkeen yhtiön osakkeella on kaikki edellytykset nousta reippaasti.
– Toki Tietoevryllä on pienimuotoista toimintaa Ukrainassa, mutta isossa kuvassa sodan vaikutusten pitäisi jäädä vähäisiksi. Toistaiseksi olen avannut yhtiössä suhteellisen pienen position, mutta jatkan osto-ohjelmaa, jos kurssilasku jatkuu.
Lisäksi hän on laatinut osto-ohjelmat valmiiksi muille seurantalistansa osakkeille.
– Pääasiassa ostan jo salkustani löytyviä osakkeita, mutta myös muutamalle uudelle yhtiölle on paikka valmiina, jos kurssit laskevat reilummin. Lähellä ostojeni aloitushintaa ovat esimerkiksi Konecranes (mielestäni yksi kotipörssimme laadukkaimmista konepajoista) ja Exel Composites (monille vähän tuntemattomampi pienyhtiö, jossa on paljonkin potentiaalia tuulivoima-segmentin kasvun kautta).
Uutena mahdollisena salkkuyhtiönä Aho on alkanut tutustua Lassila & Tikanojaan.
– Pidän yhtiön defensiivisestä luonteesta ja taustalla vaikuttavasta kiertotalouden megatrendistä. Yhtiö on tällä hetkellä sopivan hyljeksitty eikä tunnu kiinnostavan ketään. Yleensä tämä on hyvä merkki.
Defensiivisellä yhtiöllä tarkoitetaan yritystä, joka ei toimi suhdanneherkällä toimialalla.
Helsingin pörssi on laskenut paljon syksyn 2021 huipusta, mutta Aho ei pidä osakkeita erityisen halpoina. Hänen mielestään pörssin indeksitason arvostus on nyt melko neutraali.
– Mielestäni kyse on ollut tähän asti vain kuplan puhkeamisesta. Mutta sitä mukaa kun kurssit mahdollisesti vielä laskevat, alan lisätä panoksiani.
Jarkko Aho ei pidä Ukrainan sotaa pahimpana markkinoiden huolenaiheena. Hänestä korkojen nousu on enemmän kursseihin vaikuttava tekijä – ainakin pidemmällä aikavälillä.
– Sodan ja siihen liittyvien talouspakotteiden takia koronnostoihin ei välttämättä kannattaisi kiirehtiä, mutta inflaation laukatessa ennätystasolla keskuspankilla ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Jopa stagflaatioon ajautuminen on tässä tilanteessa täysin mahdollinen skenaario.
Essi Sarkakari-Kosamo aikoo tehdä tasaisesti pieniä ostoksia kurssilaskun jatkuessa.
Essi Sarkakari-Kosamo kertoo, että hänen sijoituspäätöksiinsä vaikuttaa nyt ehdottomasti eniten Ukrainan sota.
– Vältän ostamasta yhtiöitä, jotka eivät ota vakavasti Venäjän viimeaikaisia toimia Ukrainaa kohtaan. Olen jo useamman vuoden painottanut salkussani defensiivisiä yhtiöitä ja niin teen etenkin tällä hetkellä.
””Vältän ostamasta yhtiöitä, jotka eivät ovat vakavasti Venäjän viimeaikaisia toimia Ukrainaa kohtaan.”
Sarkakari-Kosamoa kiinnostavat aikaisempaa enemmän myös dollarimääräiset osakkeet.
– Euro voi heiketä entisestään dollariin verrattuna. Valuuttakurssin lisäksi kriisi ei vaikuta yhtä voimakkaasti yhdysvaltalaisiin yhtiöihin. Yhdysvaltojen osuus salkussani on vuosien varrella vaihdellut 20–50 prosentissa ja on nyt 27 prosenttia. Osuus varmaan kasvaa hieman seuraavien viikkojen aikana, hän kertoo.
Osakekurssien laskuun Sarkakari-Kosamo on reagoinut lisäämällä Revenio Groupia, Qt Groupia, Vaisalaa ja Harviaa. Lisäksi defensiivisemmistä yhtiöistä hän on lisännyt Elisaa, Konetta ja Sampoa. Yhdysvaltalaisista yhtiöistä salkkuun on tullut Meta Platformsia ja Alphabetia.
– Tarpeen tullen olen valmis tekemään pikaisia muutoksia salkussa sen mukaan, miten yhtiöt toimivat seuraavina viikkoina. Venäjälle suuria investointeja tehneet yhtiöt eivät houkuttele lainkaan. Venäjän liiketoimintaa voi olla kuitenkin haasteellista hahmottaa, sillä kaikki yhtiöt toimivat enemmän tai vähemmän globaalisti nykyään. Selkeää Venäjä-riskiä salkusta löytyy Fortumin omistuksesta, jota en ole lisännyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi.
Sarkakari-Kosamo aikoo tehdä tasaisesti pieniä ostoksia, jos kurssilasku jatkuu.
– Tilanne on varsin epävarma, joten etenen maltillisesti.