Venäjän hyökkäyksen jälkeen markkinoilla on alettu entistä enemmän pelätä stagfaatiota, eli tilannetta, jossa talouskasvu hyytyy, mutta samalla inflaatio voimistuu eli hinnat kohoavat, kirjoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pankin blogissa.
Venäjän hyökkäyksen seuraukset ovat heikentäneet monin tavoin talousnäkymiä. Kasvanut epävarmuus vähentää yritysten investointinäkymiä ja myös kuluttajien luottamusta. Myös Venäjä-sanktiot rokottavat yritysten Venäjän kanssa käymää kauppaa.
Samaan aikaan sota on nostanut jo ennestään korkeita energian hintoja sekä pahentanut inflaatiota.
Esimeriksi 70-luvulla Egyptin, Syyrian ja Israelin välisestä Jom kippurin sodasta ja Opecin öljysulusta alkanut stagflaatio hyydytti talouskasvun vuosikymmenen ajaksi.
Normaalisti taloustilanteen heikentyminen laskisi myös inflaatiota. Nyt työttömyysaste on kuitenkin ennätyksellisen alhaalla, ja yritykset kertovat työvoimapulasta ja paineista nostaa palkkoja, mikä taas voisi sekin heijastua hintoihin ja nostaa inflaatiota.
Von Gerichin mukaan markkinoilla hinnoitellaan nyt samaan aikaan selvästi heikentynyttä kasvunäkymää ja keskuspankin tavoitteen ylittävää inflaatiota.
– Korkomarkkinoilla tämä näkyy siinä, että kasvunäkymiä peilailevat reaalikorot ovat lähes romahtaneet, kun taas inflaatio-odotukset ovat nousseet myös keskipitkällä aikavälillä, hän kirjoittaa.
Talousnäkymää heikentää se, että Euroopan keskuspankin (EKP) odotetaan nostavan korkoja hillitäkseen inflaatiota.
Von Gerichin mukaan pidempiaikainen tai vahvempi stagflaatiojakso näyttää silti edelleen melko rajalliselta riskiltä.
– Jos talous hyytyy selvemmin tai pidemmäksi aikaa, heikon talouskehityksen pitäisi kyllä edelleen tuoda ainakin keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet alas ja siten sallia kevyen rahapolitiikan jatkuminen, hän toteaa.
