– Vallitsevassa tilanteessa on selvää, että hanke Pyhäjoella ei tule etenemään, toteaa Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Lahti Energia on ollut osakkaana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa alusta, eli vuodesta 2007 lähtien. 15 vuoden aikana hankkeen pääkumppani on vaihtunut saksalaisesta E.ONista venäläiseksi Rosatomiksi, ja moni muu mukana ollut yhtiö on luovuttanut.
Vastoinkäymisiä hankkeelle on vuosien aikana tuottanut muun muassa Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011, joka lisäsi ydinvoiman vastustusta sekä Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014. Ja uusimpana Venäjän käynnistämä täysimittainen sota Ukrainaa vastaan.
– Kun tätä hanketta kymmenen vuotta sitten viimeksi arvioitiin, maailma näytti tietenkin hyvin toisenlaiselta, Haikarainen sanoo.
Hän on tosin johtanut Lahti Energiaa vasta vajaan parin vuoden ajan, joten hän ei lähde tarkemmin arvioimaan menneitä ratkaisuja. Hankkeen loppu näyttää kuitenkin hänen mielestään olevan lähellä.
– Kyllä se aika selvästi on valtioneuvoston puolelta todettu, Haikarainen sanoo.
Myös Fennovoimassa mukana oleva SSAB ilmoittaa seuraavansa tilannetta.
– Nykyhallitus ei ilmeisesti ainakaan ole viemässä rakennuslupaa eteenpäin, toteaa Atte Kaksonen SSAB:n viestinnästä.
Pyhäjoelle aiottu voimalaitos on jo nyt reilusti myöhässä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sähköntuotannon olisi pitänyt käynnistyä ehkä jo 2018, nyt rakentamista ei ole kunnolla saatu edes alkuun.
– Pidämme epätodennäköisenä, että voimalaitos valmistuisi ainakaan viimeiseksi julkisuudessa olleen aikataulun mukaan eli 2029, Haikarainen sanoo.
Rosatomista tuli Fennovoiman osakas vuonna 2013, vain kuukausia ennen kuin Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Monet pitivät Rosatomia jo alusta alkaen pulmallisena kumppanina.
– Täytyy muistaa, että Fennovoiman keskeisen teknologian tuo Rosatom, eli Venäjän valtion omistama yhtiö, joka hallinnoi ydinenergiateknologiaa, mutta myös ydinaseita, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
– Rosatom on myös Venäjälle keskeinen poliittinen instrumentti tässä yhteydessä. Pitäisin tässä tilanteessa ydinvoimalan toteutumista hyvin epätodennäköisenä.
Fennovoima voi kaatua myös venäläisen rahoituksen loppumiseen pakotteiden takia. Viime syksynä hankkeen rahoituksesta puuttui ainakin kolmannes. Suunnitelmien mukaan Venäjän valtion hyvinvointirahasto aikoi lainata hankkeelle 2,5 miljardia euroa. Venäläispankki Sovkombank puolestaan on myöntänyt hankkeelle 500 miljoonan euron luottolimiitin.
Lue lisää: Fennovoima odottaa nyt lisätietoa Venäjään kohdistuvista pakotteista
Lund arvelee, että yritysten tähän mennessä sijoittamat varat nollautuvat, eli ne merkitään tilinpäätöksiin alaskirjauksina.
Esimerkiksi Outokumpu on jo tehnyt Fennovoimaan liittyvän alaskirjauksen, ja Helsingin Sanomien mukaan myös Kuopion Energia pitää sijoitustaan nollan arvoisena.
Alaskirjaukseen valmistautuu myös Lahti Energia, joka on sitoutunut sijoittamaan noin 36 miljoonaa euroa Fennovoimaan niin kauan kuin hanke on olemassa.
– Käytännössä jos hanke ei etene tai siihen tulee merkittävä viivästys, joudutaan sitten alaskirjaamaan omistuksen arvoa, joka on enimmillään tähän mennessä sijoitettu 16,9 miljoonaa euroa, Haikarainen sanoo.
SSAB:lla on Fennovoimasta 3,3 prosentin osuus, mutta sijoitettua summaa Kaksonen ei kommentoi. Myöskään hankkeen nykyarvoa ei ole arvioitu.
Lundin mukaan laskuja hankkeesta voi tulla myös monelle mukaan lähteneelle pienelle kunnalle.
– Monelle pienelle kunnalliselle sähköyhtiöille oli porkkana, ettei omaa pääomaa tarvinnut alkuun panna paljoa kiinni, ja loppu hoituu velalla, Lund sanoo.
– Monessa kunnassa ymmärtääkseni ajateltiin, että laitos maksaa itsensä sitten myöhemmin takaisin. Vaikka kyllähän se velka pitää maksaa takaisin esimerkiksi energian hinnan kautta.
Osakassopimukset ovat kuitenkin salaisia, joten Lund ei tarkkaan tiedä, miten paljon sähköyhtiöillä on maksamattomia velkoja.
Lue lisää: Talouselämä: Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan rahoituksesta puuttuu ainakin kolmannes
Lundin mukaan Hanhikiven voimalalle olisi Suomessa tarvetta, sillä Suomi tuo noin 20 prosenttia kaikesta sähköstä.
– Eurooppalaisittain Suomen sähkövaje on huippuluokkaa, Lund sanoo.
– Jos kriisi kääntyy vielä vakavammaksi, voi olla, että mahdollisuudet tuoda sähköä heikkenevät. Meidän pitäisi varautua varsinkin ensi talven varalle, kun sähkönkulutus on huipussaan.
Pidemmällä tähtäimellä Lund näkee Fennovoimalla vielä pienen mahdollisuuden.
– Voi tietenkin kysyä, hakevatko Fennovoima-partnerit taas uuden teknologiatoimittajan, kuten tehtiin E.ONin luopuessa hankkeesta, eli nyt Rosatomin korvaisi joku muu, Lund miettii.
– Mutta kaikki tällainen tarkoittaa kyllä merkittäviä viivästyksiä, eikä siitä olisi apua moneen vuoteen. Kyllä pitäisi olla aika paljon uskoa hankkeeseen, varsinkin kun muitakin vaihtoehtoja energianlähteiksi on.
Yksi suhteellisen nopea vaihtoehto ovat uusiutuvat energialähteet. Sekä Lahti Energia että SSAB ovat mukana esimerkiksi tuulivoimahankkeissa.
SSAB:n Raahen-tehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästölähde, ja yhtiö on käynnistämässä siellä suuren uudistushankkeen.
– SSAB:lle tärkeintä on riittävän, kustannustehokkaan fossiilivapaan sähköenergian saanti, kun Raahessa siirrytään fossiilivapaaseen tuotantoon investointisuunnitelman mukaan noin vuonna 2030, sanoo Kaksonen.
– Tässä pääroolia näyttelee uusiutuva energia ja uskomme, että tarjontaa tulee olemaan riittävästi.
