Ukrainan sota koskee suomalaisia. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo, että se tulee suomalaisten iholle ja iskee sieluun kovemmin kuin monessa muussa maassa.
Sota iskee myös talouteen. Moni on miettinyt, pitäisikö tulevaan varautua jotenkin?
– Perustalouden opit pätevät nytkin. On aina hyvä, jos on puskurivaroja, Mikkonen sanoo.
Talouteen sota vaikuttaa nyt etenkin yleisen epävarmuuden lisääntymisen, Venäjä-pakotteiden ja inflaation kiihtymisen kautta.
Onni onnettomuudessa on, että korona-aikana suomalaisille on kertynyt säästöjä. Niille voi tulla tarvetta, kun sodan ja pakotteiden vuoksi hinnat nousevat.
Etenkin energian hinnat harppaavat, mikä vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kuljetus- , lämmitys- ja tuotantokustannusten kautta. Ruuan hinta nousee osin myös siksi, että sekä Ukraina että Venäjä ovat suuria viljan tuottajia. Hinnat nousevat, kun niiden osuus maailmanmarkkinoilla pienenee.
Lue lisää: Näin Venäjän ”energiakosto” voisi iskeä Suomeen – bensan litrahinta jopa 3 euroon
Lue lisää: Bensan hinta kipusi useilla huoltamoilla yli 2 euron – Ukrainan kriisi näkyy pumpuilla
– Ostovoima supistunee, kun palkat eivät nouse niin paljon kuin kuluttajahinnat, Mikkonen sanoo.
Mitä pienemmät tulot ovat, sitä ärsyttävämmältä säästämiskehotukset voivat tuntua. Keskeistä Mikkosesta on, että tulot ja menot ovat tasapainossa.
Säästökohteitakin voi löytyä, sillä tavat ohjaavat pitkälti kulutustamme. Kun tulot ja menot syynää läpi, voi löytyä vaikkapa kuukausimaksuja palveluihin, joita ei käytä tai muita toissijaisia rahanreikiä.
Bensiinin, öljyn, kaasun ja sähkön hintojen nousu vaikuttaa hyvin eri tavalla eri puolilla maata asuviin. Pääkaupunkiseudulla on helppo kulkea julkisilla liikennevälineillä tai pyöräillä, mutta haja-asutusalueella ei pääse välttämättä mihinkään ilman autoa.
Suunnitelmallisuus voi säästää. Esimerkiksi kauppaan ei tarvitse lähteä jokaisen maitopurkin vuoksi erikseen, vaan ostokset voi hoitaa kerralla.
Jo nyt bensiini voi maksaa yli kaksi euroa litralta. Venäjän aloittaman sodan vuoksi se voi nousta jopa lähelle kolmea euroa litralta.
Osakemarkkinat ovat reagoineet selvästi. Lähes kaikki osakkeet ovat halventuneet ja kovimmin ovat vajonneet yhtiöt, joilla on paljon toimintaa Venäjällä tai joihin sota ja pakotteet kolahtavat pahimmin.
Sijoittajille Mikkonen suosittelee malttia, jos akuuttia rahan tarvetta ei ole.
– Yleensä kriisit ovat aika lyhyitä ja markkinat toipuvat nopeasti.
Markkinat toipuvat yleensä kriiseistä melko nopeasti. Jos rahoja ei tarvitse heti, sijoituksiin ei tarvitse kajota.
Niitä, joilla on varoja, laskeneet kurssit voivat houkuttaa ostamaan osakkeita. Toisaalta oman edun tavoittelu ison inhimillisen kriisin yhteydessä voi tuntua epäeettiseltä, mutta Mikkonen huomauttaa, että nämä eivät vaikuta toisiinsa.
Täydellistä ajoitusta ei kannata yrittää jahdata, sillä yleensä se selviää vasta jälkeenpäin. Käänne voi tulla vaikkapa silloin, kun kaikki näyttää erityisen pahalta.
Säännöllisiä kuukausisijoituksia ei Mikkosen mielestä ole järkevää katkaista.
Hajautuksen merkitys korostuu. Kun sijoitukset ovat eri arvopapereissa eri toimialoilla ja alueilla, tai lisäksi vaikkapa asunnoissa, koko omaisuuden arvo ei todennäköisesti rysähdä kerralla.
”Ukrainalaisten tukemisesta voi saada paremman mielen kuin muusta sijoittamisesta.
Asunnon ostoa Mikkonen ei lykkäisi, jos uudelle asunnolle on tarvetta. Kuten koronapandemia, Ukrainan sotakin voi vaikuttaa siihen, millainen asunto tuntuu nyt sopivammalta. Pelko sodan leviämisestä voi tehdä haja-asutusalueen omakotitaloista peruna- ja ryytimaineen ja omenapuineen aiempaa houkuttelevampia.
Asunnon ostoa ei Henna Mikkosen mielestä tarvitse lykätä. Korkojen nousu on sen sijaan hyvä ottaa huomioon.
Keskeistä on, että asuntoon on varaa. Toisaalta pankit eivät myönnä lainaa enempää kuin mihin katsovat asunnonostajilla olevan varaa.
Niiden stressitestin läpäistäkseen asiakkaan pitää pystyä huolehtimaan lainoistaan, vaikka korot nousisivat kuuteen prosenttiin. Nykyisin asuntolainojen korot ovat keskimäärin yhden prosentin alapuolella.
Korot ovat nousussa, mutta Mikkonen ei usko, että ne ponkaisisivat dramaattisesti. Euroopan keskuspankille tilanne on kimurantti. Inflaation kiihtymisen vuoksi sen pitäisi nostaa korkoja, mutta toisaalta se ei saisi lamaannuttaa taloutta, joka kärsii Ukrainan sodasta.
Mikkonen ei halua paisutella sodan vaikutuksia.
– Toki se on varjo taloudenkin taivaalla, mutta onneksi Suomen Venäjä-riippuvuus on vähentynyt paljon kymmenessä vuodessa, hän sanoo.
Lisäksi talous elpyy koronasta ja kuluttajilla on paljon patoutunutta kysyntää. Mikkonen ennakoi, että tänä vuonna talouskasvu pysyy selvästi plussan puolella.
Asuntovelkaisten kannattaa hänestä silti varautua korkojen nousuun. Takaisinmaksutavasta riippuen joko laina-aika pitenee tai maksujen kuukausierä nousee.
Korkojen nousu saattaa vaikuttaa asuntojen hintoihin ja hidastaa asuntokauppaa. Jos nousu jää maltilliseksi, vaikutus on pientä.
Pankkitilejä Mikkonen pitää edelleen turvallisena rahojen säilytyspaikkana, vaikka inflaatio toki nakertaakin säästöjen arvoa.
Henna Mikkosen mielestä on järkevää, että kotona on vähän käteistä siltä varalta, että pankki esimerkiksi joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi.
Sosiaalisessa mediassa on pohdittu, pitäisikö rahat nostaa pois, mutta Mikkosen mielestä ei pidä panikoida.
– Tuntuu aika ääritapaukselta, että pankista ei Suomessa saisi rahoja.
Sota voi silti näkyä pankkien toiminnassa. Esimerkiksi Nordeaan tehtiin alkuviikolla palvelunestohyökkäys.
Lue lisää: Nordea kertoi osaan sen palveluista kohdistuneen palvelunestohyökkäyksen
– Jonkin verran käteistä voi olla hyvä olla varmuuden vuoksi. Venäjä on iso kybervaikuttaja ja häiriöitä voi tulla, Mikkonen sanoo.
Kaikkea ei voi mitata rahassa. Olipa kyse kuluttamisesta, sijoittamisesta tai muusta talousasiasta, Mikkosesta kannattaa miettiä vaikutusta omaan hyvinvointiin.
S-Pankin päästrategi Lippo Suominen kirjoitti tiistaina Twitterissä, että häneltä kysytään usein sijoitusvinkkejä varsinkin markkinalaskujen aikaan.
– Nyt on helppo sanoa, että paras sijoitus on auttaa Ukrainaa – tuotto voi olla merkittävämpi kuin ajattelemmekaan, hän twiittasi.
Vaikka sijoitustuottoa ajatellaan yleensä rahana, yhä useampi painottaa Henna Mikkosen mielestä myös henkistä tuottoa, josta sijoittaja saa hyvään mielen.
Mikkosesta twiitti oli oivallinen. Meitä kaikkia hyödyttää, jos tilanteen eskaloituminen estetään. Lisäksi auttamista saa henkistä tuottoa.
– Ukrainalaisten tukemisesta voi saada paremman mielen kuin muusta sijoittamisesta.
