Boikotteja julistetaan nyt kilpaa, koska kuluttaja haluaa nopeaa toimintaa – ”Ihmiset käyvät ylikierroksilla, ja siitä lähtee lumipalloefekti”

Ihmiset haluavat tunteen, että he voivat omilla ostopäätöksillään ja käytöksellään vaikuttaa ja boikotoida Venäjää. Yritykset vastaavat huutoon ja yrittävät keksiä jotain, etteivät näyttäisi huonolta. Kukaan ei halua olla viimeinen reagoija tässä kisassa. Eri juttu on, minkä verran teoilla on vaikutusta.

Kesko ja S-ryhmä ilmoittivat molemmat maanantaina toimista, joilla kaupoista poistuu venäläisiä tuotteita. Teboil taas on laajojen boikottien kohteena.

1.3. 19:45

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan, ihmiset tyrmistyivät ja hyvin pian tunne alkoi kanavoitua toiminnaksi. Miten juuri minä voi vaikuttaa? Miten voin osoittaa tukea ja ilmaista ärtymystäni?

Nopeasti löytyi myös ratkaisu: en osta enää venäläisiä tuotteita.

Sen jälkeen kuluttajat alkoivat vaatia toimia. He ottivat yhteyttä käyttämiensä palveluiden tuottajiin, kysyivät kauppiailta, missä vaiheessa venäläiset tuotteet poistuvat hyllyiltä. Alkoivat boikotoida tiettyjä liikkeitä.

Kaikki tämä on tapahtunut alle viikossa.

– Eniten on yllättänyt se nopeus, millä asiat nyt etenevät. Vauhti tuntuu vain kiihtyvän, vuorokausi alkaa olla jo liian pitkä aika vastata kuluttajien vaatimuksiin, sanoo viestintä- ja arvovalmentaja Jukka Saksi.

– Ihmiset käyvät ylikierroksilla, ja siitä lähtee liikkeelle lumipalloefekti. Kun yksi yritys reagoi, toisten on pakko reagoida perässä tai he näyttävät huonolta. Kysymyksiä ei tule vain kuluttajilta vaan myös omalta henkilökunnalta siitä, että toteutammeko me nyt yrityksen arvoja.

”Vauhti tuntuu vain kiihtyvän, vuorokausi alkaa olla jo liian pitkä aika vastata kuluttajien vaatimuksiin.”

Katsotaanpa. S-ryhmän ilmoitus vetää kaikki venäläistä alkuperää olevat tuotteet pois kauppojensa hyllyiltä on julkaistu uutisena maanantaina kello 9.01.

Lue myös: S-ryhmä aloitti hyllyjen tyhjentämisen tänään aamulla: ”Ne tuotteet, joissa valmistus­maana lukee Venäjä, kerätään pois”

Keskon lähes vastaava ilmoitus on julkaistu kello 12.17. Ei siinä totisesti kauan aikailtu, koska kukaan ei halua jäädä tässä pelissä kakkoseksi.

S-ryhmän markettien valikoimista poistuu noin 50 tuotetta. Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta yhtiön myyntiin, mutta symbolinen merkitys on suuri. Kesko ei kertonut, miten suuresta tuotemäärästä on kyse.

Lue myös: Kesko lopettaa venäläisten tuotteiden ostamisen ja elintarvikeviennin Venäjälle

Myös viestintäkonsultti Heidi Korva puhuu siitä, miten kuluttajat lähtivät laukalle.

– Yritysten on pakko reagoida, koska muuten näyttää huonolta. Kun tätä katselee vähän kriittisemmin, voi miettiä, mikä se yhteiskuntavastuullinen osuus ja vaikutus sitten on. Yleensä ajatellaan, että sitä vaikuttavampaa, mitä enemmän teolla on vaikutuksia viivan alle, Korva sanoo.

Siis yhtiön tulokseen. Sillä, että vetää suolakurkkupurkkeja pois myynnistä ei tulosvaikutuksia ole. Mutta imagovaikutuksia on. Miten hyvältä näyttääkään somessa, kun väki jakaa kuvia, joissa kaupan hyllyssä on aukko venäläisten tuotteiden kohdalla.

Lue myös: Alko ilmoitti vetävänsä myynnistä venäläiset tuotteet – katso koko lista

Lue myös: Teboil-boikotti laajenee kuin kulovalkea: tukku ammattiliittoja irtisanoi sopimuksensa

Lue myös: Nämä sponsorit ovat irtautuneet yhteistyöstä Jokerien kanssa

Lue myös: Tokmanni lopetti Teboilin ja muiden venäläisen tuotteiden hankinnan

Sekä Korva että Saksi puhuvat siitä, miten yritysten toimintaympäristö on monimutkainen eikä esimerkiksi juridisesti sitovista sopimuksista kovin nopeasti irrota. Kuluttaja haluaa silti suoraviivaista ja nopeaa viestintää, koska se vastaa kuluttajan tarpeeseen.

– Eri sidosryhmät vaativat nyt aika yksinkertaista viestintää suhteellisen haastavassa tilanteessa. Yritysten pitää osata viestiä asioista, jotka voivat olla vielä kovasti keskeneräisiä. Ei esimerkiksi juridisista sopimuksista irrota sillä vauhdilla, mihin tahtiin ihmiset nyt muutoksia haluavat, Saksi sanoo.

Jos yritys ei reagoi nopeasti ja pysty käymään keskustelua, Saksi näkee ilmeisen vaaran, että ihmiset tulkitsevat, ettei yhtiö välitä tilanteesta Ukrainassa.

Heidi Korva sanoo, että asiat kääntyvät mustavalkoisiksi, vaikka ovat monimutkaisia.

– Pakko yritysten on reagoida, koska on hyvin vaikea olla tekemättä mitään, jos kilpailijat vieressä tekevät.

– Voidaan tehdä jotain todella pientä tai vääntää naurettavuuteen asti jostain vähäpätöisestä asiasta, ja samalla isommat asiat jäävät käsittelemättä. Mutta ne isommat asiat ovat usein monimutkaisempia ja vaikeammin viestittäviä. Kuluttaja haluaa nyt nopeaa reagointia.

”Voidaan tehdä jotain todella pientä tai vääntää naurettavuuteen asti jostain vähäpätöisestä asiasta, ja samalla isommat asiat jäävät käsittelemättä.”

Mielenkiintoista on, missä tilanteessa yritysten ylin johto on nyt. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnairin bisnes käytännössä suli pois yhdessä yössä, kun EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet sulkivat yhtiön Aasian-lennoille ratkaisevan tärkeän Venäjän ilmatilan läpi lentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja Topi Manner julkaisi maanantaina twiitin, jossa hän teki selväksi, että kyse on paljon yhtiötä suuremmasta asiasta.

Jukka Saksi uskoo, että yhtiöiden ylimmässä johdossa sekä viestintäjohtajien että yhteiskuntavastuun johtajien keskuudessa tulee vaihdoksia, jos yritykset töppäävät nyt viestinnässään.

– Olen vakuuttunut asiasta. Tässä tilanteessa pitää viestiä avoimesti ja ymmärtää, että viestintä eri tahoille on palvelutehtävä. Jos siihen ei ole nyt rohkeutta, voi sidosryhmien reaktio olla turmiollinen. Yritykset tarvitsevat viestintätaitoja nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?