Venäjän rupla on jo aamutuimaan saanut ankaran selkäsaunan liki 30 prosentin kurssilaskulla, ja Moskovan osakepörssi viivästyttää päivän avausta ainakin myöhäiseen iltapäivään.
Uusi pörssipäivä avannee kovaan kurssilaskuun ja -heiluntaan myös länsimarkkinoilla, Helsingin pörssi mukaan luettuna.
Osakemarkkinoille niin kuin muillekin arvopaperimarkkinoille on perusteltua odottaa poikkeuksellisen koleaa tai paremminkin jääkylmää kyytiä ainakin joksikin aikaa.
Tavallista voimakkaamman kurssiheilunnan ja -laskun odotus johtuu tavasta ja suunnasta, jolla länsimaiden Venäjälle määräämät talouspakotteet menivät viikonloppuna täysin uusiksi.
Vielä perjantaina Venäjälle lepsuksi arvioitu länsimaiden pakoteuho muuttui lauantain ja sunnuntain kuluessa aidosti kovaksi talouden pakotetuhoksi.
Uusien pakotteiden tuhovoimasta juuri johtuu ruplan rujo kurssilasku ja venäläisen pörssiavauksen viivästyminen tai peruuntuminen.
Helsingin pörssin ja muiden länsimarkkinoiden todennäköinen kurssilasku ei kuitenkaan johdu sympatiasta tai empatiasta Venäjän taloutta tai venäläismarkkinoita kohtaan, vaan viikonloppuna kärjistyneen taloussodan seuraavan vaiheen pelosta.
Energiakosto olisi kova vastaisku
Nyt sijoittajilla on täysi syy odottaa – ja pelätä – Venäjän vastapakotteita ja taloussodan kärjistymistä jopa täysimittaiseksi energiasodaksi.
Vielä perjantaina suhteellisen epätodennäköinen Venäjän "energiakosto" on viikonlopun tapahtumien jälkeen vakavasti varteen otettava riski.
Venäjän "energiakosto" tarkoittaisi Länsi-Euroopan maakaasu- ja/tai raakaöljytoimitusten rajoittamista tai jopa katkaisemista kokonaan.
Tämä lienee edelleen vain taloussodan äärimmäinen riski, sillä Venäjä tarvitsee EU-maiden venäläisenergiasta maksamaa rahavirtaa melkein yhtä kipeästi kuin EU-maat tarvitsevat venäläistä energiaa.
Juuri energiariippuvuuden takia EU-maat halusivat jättää kaasu- ja öljytoimitusten rahavirtoja hoitavat venäläispankit uusienkin talouspakotteiden ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan estä Venäjää sulkemasta kaasu- ja öljyputkiaan, jos se haluaa ja jos sillä on varaa iskeä takaisin länsitalouksien arimpaan ytimeen.
Hieman lievempi talouden uhkakuva voi helposti käydä toteen ilman Venäjän karkeinta mahdollista energiakostoa, sillä Ukrainan sodan ja taloussodan kärjistyminen sysännee joka tapauksessa energiaraaka-aineiden ja mahdollisesti myös useiden teollisten raaka-aineiden ja elintarvikeraaka-aineiden hinnat nousuun.
Tästä syntyy Länsi-Euroopan ja muunkin maailmantalouden ylle perin ankea näkymä, sillä energiamarkkinat olivat jo ennen Venäjän hyökkäystä vuosikausiin kireämmässä tilassa.
Stagflaation riski kasvaa
Sähkön, lämmön ja polttoaineiden hinnat olivat kohonneet jyrkästi kautta Länsi-Euroopan Suomea myöten. Samoin inflaatio oli kiihtynyt monin paikoin vuosikausiin tai jopa vuosikymmeniin voimakkaimmaksi.
Jos länsimaiden ja Venäjän välinen taloussota kärjistyy vielä lisää, tietää se kovia aikoja Venäjän taloudelle ja kansalle, mutta samaa tahtia kasvavat myös länsimaiden talousriskit.
Yksi ankea näkymä on energian raju kallistuminen ajoittaisine sähkön ja lämmön jakeluhäiriöineen ja -katkoineen, inflaation tuntuva voimistuminen – ja talouden ajautuminen vaikeaan taantumaan massamittojen työttömyyksineen.
Riski on kasvanut, että länsimaat voivat lipsua jopa samantyyppiseen stagflaatioon kuin viimeksi koettiin edellisten rajujen energiakriisien 1970-luvulla. Stagflaatiossa yhdistyy kolmea karua vitsausta, talouden taantuma tai lama, suurtyöttömyys ja kovaa kiitävä inflaatio.
Mutta ensisijainen riski on sananmukaisesti kylmä, sillä Venäjän mahdollinen "energiakosto" voi katkaista lämmityksen suuresta osasta maakaasulla talojaan lämmittävästä Länsi-Euroopasta.
Tämän takia länsimaidenkin osakemarkkinoille ja muille finanssimarkkinoille on ainakin alkajaisiksi odotettavissa jääkylmää kyytiä.