Vesittivätkö Saksa ja Italia EU:n pakotteet? Asian­tuntijan mukaan yksi keino iskee Venäjään todella kovaa

Tutkija Timo Miettisen mukaan dollarikaupan ulkopuolelle sulkemisella on Venäjälle suuremmat vaikutukset kuin paljon puhutusta Swift-järjestelmästä irrottamisella.

25.2. 15:36

EU-maat päättivät myöhään torstai-iltana Venäjän vastaisista pakotteistaan, jotka iskevät esimerkiksi ilmailualaan, öljyntuotantoon ja tärkeiden teknologioiden tuontiin. Massiiviseksi mainostettua pakettia kuvailtiin tuoreeltaan pettymykseksi – erityisesti siksi, että Venäjää ei päätetty sulkea ulos kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä.

Swift on pankkien maksuvälitysjärjestelmä, johon kuuluu kymmeniätuhansia rahoituslaitoksia ympäri maailman. Venäläispankkien sulkeminen sen ulkopuolelle olisi vaikeuttanut merkittävästi esimerkiksi Venäjän energiakauppaa.

Lue lisää: EU määräsi uusia pakotteita Venäjää vastaan – Marin: Vaikutukset on kestettävä

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Britannia, monet EU-maat ja myös Ukraina olisivat halunneet sulkea Venäjän järjestelmästä. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkijan Timo Miettisen mukaan hanke kuitenkin kaatui joidenkin EU-maiden vastustukseen.

– Voidaan totta kai kysyä, miksi se ei ollut siinä listalla. Selitys näyttää liittyvän siihen, että tietyissä maissa energiariippuvuus Venäjästä on niin merkittävä, että Swift-järjestelmää ei olla haluttu ottaa pois käytöstä, jotta se ei vaarantaisi energiatoimituksia Venäjältä Eurooppaan.

Miettisen käsityksen mukaan irrottamista vastustivat erityisesti Saksa ja Italia sekä monet Itä-Euroopan maat.

– Myös Kypros ja Unkari ovat vastustaneet sitä. Tässä ovat pelissä muutkin tekijät kuin pelkkä energiapolitiikka. Kyproksen pankkijärjestelmä on ollut hyvin riippuvainen venäläisestä pääomasta, ja heidän intresseissään on pitää tämä järjestelmä pystyssä.

Amerikkalaislehti New York Timesin mukaan myös Itävalta oli huolissaan rahaliikenteeseen liittyvien sanktioiden vaikutuksesta. Lehden mukaan Italia vaati luksustuotteiden jättämistä pakotteiden ulkopuolelle, jotta se voi jatkaa niiden viemistä Venäjän markkinoille. Belgian taas kerrotaan tavoitelleen erityisasemaa tuottoisalle timanttisektorilleen.

– Jos ajatellaan sotimisen kannalta keskisiä tuotteita, niin luksustuotteet eivät ymmärrettävästi ole siinä kaikkein keskeisimpiä. Ehkä tämä osoittaa, että eri mailla on omia erityisintressejä ja pakotepolitiikka EU:ssa ei ole keskusjohtoista vaan eri maiden intressejä joudutaan sovittelemaan yhteen. Tämä tekee myös lopputuloksesta vähän pirstaleisen, Miettinen kommentoi.

Kokonaisuutena pakotepaketti on Miettisen mukaan kuitenkin kaikkea muuta kuin tehoton. Olennaista on, että pakotteiden voimakkuus kasvaa merkittävästi, kun EU koordinoi niitä yhdessä Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.

Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan dollarikaupan estäminen iskee lujaa Venäjään.

Erityisen tehokkaaksi keinoksi Miettinen mainitsee Bidenin päätöksen sulkea suurimmat venäläispankit Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta. Käytännössä tämä päättää myös eurooppalaisten pankkien ja venäläispankkien välisen dollariliikenteen.

– Sitä ovat monet pitäneet jopa vaikuttavampana toimena kuin Swiftistä ulos sulkemista.

Lue lisää: Britannia haluaa Venäjän ulos kansainvälisestä maksujärjestelmästä

Miettisen mukaan päätös iskee todella kipeästi Venäjään. Venäjän poistaminen Swift-järjestelmästä samaan tapaan kuin Iranille tehtiin vuonna 2012 olisi sinänsä tehokasta, mutta sisältää myös heikkouksia.

– Swift-järjestelmästä ulos sulkeminen saattaisi osua enemmän Euroopan maihin kuin Venäjään, joka pystyy kyllä löytämään myös rinnakkaisia maksujärjestelmiä.

Keino jää kuitenkin edelleen lännen keinovalikoimaan, yhdessä energiakaupan tehokkaamman rajoittamisen kanssa.

– Venäjän tulonlähteitä ajatellessa ydinkysymys on edelleen energiapolitiikka ja että minkä tyyppisiä ratkaisuja Euroopassa pystytään siihen löytämään. Kaikkein kovimmat keinot jäävät vielä sen kysymyksen taakse.

Saavatko nyt esitellyt pakotteet sitten Venäjän vetämään joukkonsa Ukrainasta tai edes harkitsemaan sellaista? Esimerkiksi entinen Moskovan-suulähettiläs Hannu Himanen arvioi eilen Ylen haastattelussa, etteivät pakotteet vaikuta Venäjän valitsemaan toimintalinjaan.

Miettinen on samoilla linjoilla.

– En itsekään usko, että ne saavat Putinia perääntymään tai muuttamaan strategiaansa.

Lue lisää: Entinen Moskovan-suurlähettiläs Ylellä: Ei usko pakotteiden vaikuttavan Venäjän tai Putinin toimintaan

Pakotteilla tulee silti todennäköisesti olemaan vaikutusta Venäjän mahdollisuuksiin toimia.

– Venäjä joutuu hyödyntämään valuuttareservejään, joita se on pystynyt keräämään vuosien saatossa. Tämä on ehkä se olennaisempi kysymys. Varsinkin dollarikaupan kieltäminen heikentää Venäjän mahdollisuuksia ja vie sitä lähemmäs Kiinan kaltaisia maita, joista se pyrkii korvaamaan esimerkiksi tiettyjä materiaalihankintoja.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire ja Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner puhuivat medialle ennen tapaamista, jossa oli tarkoitus vahvistaa Venäjää vastaan asetettavat pakotteet.

Varsinaiseen sodankäyntiin ja ruplan arvon tukemiseen Venäjällä riittää varoja.

– Materiaalituotanto on Venäjällä hyvin pitkälle omavaraista, ja siltä löytyy tarvittavaa sotilasteknologiaa. EU:n pakotteilla pyritään iskemään laajemmalla rintamalla erilaisiin teknologioihin, joiden saatavuutta pyritään rajoittamaan, esimerkiksi ilmailuun.

Lännessä toivotaan nyt, että pakotteiden seurauksena tavalliset venäläiset kääntyisivät sotaa vastaan.

– Tämä on varmasti se toive, joka monella on – varsinkin kun ruplan arvo laskee, ulkomaisten tuotteiden hinnat nousevat ja inflaation kiihtyessä rahalla saa vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä on se mekanismi, jolla sodan suosion toivotaan laskevan myös Venäjällä. Vielä on liian aikaista sanoa, toimiiko tämä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?