Venäläisen öljyn osuus Suomen polttoainemarkkinoilla on hallitseva, mutta tarkkaa osuutta on vaikea arvioida. Raakaöljyä ja öljytuotteita tuodaan Suomeen merkittävässä määrin muualtakin.
Muun muassa niin sanotuilta spot-markkinoilta tulevista eristä on sivullisen hankala tietää, tulevatko ne Venäjältä, Persianlahdelta tai jostakin muualta.
Raakaöljyä Porvoossa jalostavan Nesteen öljytuoteyksikön operatiivinen johtaja Sami Oja kertoo, että tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa yhtiön käyttämästä raakaöljystä hankitaan Venäjältä.
– Merkittävä osa Nesteen raakaöljyhankinnoista tehdään spot-markkinoilla eli lasti kerrallaan, joten pystymme näin reagoimaan joustavasti markkinavaihteluihin, Oja sanoo.
Raakaöljyä tuodaan Suomeen käytännössä vain Nesteen tarpeisiin. Muut jakeluketjut ostavat bensiiniä, dieseliä ja muita öljytuotteita Ruotsista ja muualta Länsi-Euroopasta sen lisäksi, että hankkivat tuotteita myös Porvoon jalostamolta.
– Meidän osaltamme jaellut tuotteet tulevat pääosin muualta kuin Nesteeltä, kertoo North European Oil Traden (NEOT) toimitusjohtaja Petri Appel.
SOK:n ja St1:n omistama NEOT vastaa ABC-, St1- ja Shell -ketjujen polttoainehankinnoista. St1 omistaa öljynjalostamon Göteborgissa Ruotsissa ja jakeluketjut Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. NEOT tekee hankintoja myös muilta jalostamoyhtiöiltä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Puolassa.
– Meillä on olemassa kaupalliset suhteet kaikkiin Itämeren alueen jalostajiin ja mahdollisuudet hankkia tuotteita globaaleilta öljytuotemarkkinoilta, Meillä on oma ja laaja logistinen jakeluverkosto, joka mahdollistaa tuonnin ja jakelun koko Suomen alueella, Appel painottaa.
Hän vastasi kysymyksiin tekstiviestillä kiireisiinsä vedoten.
Venäläisen Lukoilin omistaman Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt kertoo, ettei yhtiö tuo lainkaan bensiiniä tai dieseliä Venäjältä. Teboil hankkii polttoaineensa Nesteeltä Porvoosta sekä Länsi-Euroopasta.
Flyckt ei halua eritellä liikesalaisuuksien vuoksi, mikä on ulkomaisen tuonnin osuus ja mistä Länsi-Euroopan maasta polttoaineet tulevat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson kertoo, että öljytuotteiden osuus Suomen tuonnista Ruotsista on arvolla mitattuna noin 15 prosenttia, mikä on tavararyhmistä suurin. Ruotsi on Suomen toiseksi suurin tuontimaa Saksan jälkeen.
Berg-Anderssonin mukaan tuonnissa Hollannista öljytuotteiden osuus on puolestaan 12 prosenttia, mikä on muun muassa enemmän kuin elintarvikkeiden tuonti Hollannista. Hollannin Rotterdam on spot-markkinoiden keskus.
Tuontitilastot antavat siten osviittaa, että kokonaisuudessaan venäläisestä raakaöljystä valmistettujen öljytuotteiden osuus on alhaisempi kuin Porvoon jalostamon kaksi kolmasosaa.
Jakeluketjujen markkinaosuudet kertovat, että mitä todennäköisimmin Suomessa myydään paljon myös muuta kuin venäläisperäistä polttoainetta.
Bensan myynnistä ABC-, St1- ja Shell -asemien markkinaosuus on yhtiöiden mukaan noin 56 prosenttia ja dieselistä noin 34 prosenttia. Teboilin markkinaosuudet olivat kaksi vuotta sitten 16 prosenttia bensassa ja 27 prosenttia dieselissä. Loppu on käytännössä Nesteen osuutta. Yhtiö ei itse kerro lukujaan perusteena kilpailulliset syyt.
Öljymarkkinat ovat paljon joustavampia kuin putkikaasun, sillä tankkerit voivat hakea raakaöljyä tai bensiiniä ja muita öljytuotteita monesta suunnasta. Vaihtoehtoja on siis olemassa, vaikka länsimaiden mahdollisiin pakotteisiin sisältyisi öljyn hankinnan lopettaminen Venäjältä tai Venäjä vastapakotteena lopettaisi öljyn viennin länteen.
– He ampuvat itseään jalkaan, jos he lopettavat öljyn myynnin. Se vaikuttaisi maan omaan talouteen rankasti, Etlan Berg-Andersson arvioi.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren pitää Venäjän kovia vastapakotteita erittäin epätodennäköisinä Venäjän omien tulovirtojen takia.
Hänen mukaansa öljytoimitusten keskeyttäminen ei ole käytännössä mahdollista, koska Venäjän budjetti on talousjärjestelmän kautta hyvin tiukasti kytkeytynyt öljyyn. Venäjän öljy korvautuisi myös helposti, jos öljynviejämaiden järjestö Opec lisäisi tuotantoaan.
– Heillä olisi ainakin intressi, koska se (Venäjän toimitusten katkeaminen) johtaisi öljyn hinnan nousuun ja markkinarakoon heille. Kyllä siihen kannusteet olisivat suuret, Holmgren sanoo.
Hänen mukaansa raakaöljyn saatavuus saattaisi kuitenkin heikentyä lyhytaikaisesti.
Venäjän hyökkäysuhalla Ukrainassa voi olla vaikutusta suomalaisten asuin- ja palvelurakennusten lämmityskustannuksiin. Maakaasun, kaukolämmön ja öljylämmityksen hinta voi nousta.
Suomeen tulevan venäläisen maakaasun määrästä ei ole tarkkaa arviota energiateollisuuden kaasumarkkinoiden asiantuntija Heikki Lindforsin mukaan. Maakaasua tuodaan tällä hetkellä enemmän Baltian maista, mutta sen alkuperää ei Lindforsin mukaan tiedetä varmasti.
Kaasulla lämmitetään tällä hetkellä noin neljätuhatta pientaloa sekä tuhat rivi- ja kerrostalorakennusta.
– Valta-osa maakaasusta menee kemianteollisuuden raaka-aineiksi, metsäteollisuuteen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, Lindfors sanoo.
Venäjän rajoitteista aiheutuvat mahdolliset häiriöt maakaasun jakeluun tulevat Lindforsin mukaan haittaamaan enemmän teollisuutta kuin kotitalouksia. Esimerkiksi kemianteollisuudessa voidaan joutua rajoittamaan tuotantoa.
– Kaasun hinta on tällä hetkellä ennennäkemättömän korkea. Jos Nord Stream 2 -kaasuputkea ei oteta käyttöön, kaasun hinta ei tule laskemaan kriisiä edeltävälle tasolle tämän vuoden aikana. Teollisuus- ja kotitalouskäyttäjillä ei ole välttämättä vaihtoehtoa vaihtaa muihin polttoaineisiin.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti tiistaina, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään Venäjän toimien vuoksi.
Venäläistä maakaasua käytetään myös kaukolämmityksen polttoaineena. Noin kymmenen prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan maakaasusta.
– Valtakunnallisesti noin neljäsosa kaukolämmöstä tuotetaan metsäpolttoaineilla, kuten hakkeella. Osa tästä polttoaineesta tulee Venäjältä, energiateollisuuden kaukolämpöön erikoistunut johtaja Janne Kerttula sanoo.
Venäläisen metsäpolttoaineen osuus vaihtelee Kerttulan mukaan Suomen sisällä. Itä-Suomessa energiayhtiöt voivat käyttää paljonkin venäläistä polttoainetta, mutta Länsi-Suomessa sitä ei käytetä lähes yhtään.
Kerttula arvioi, että Venäjälle tulevien sanktioiden aiheuttamat mahdolliset polttoaineiden hinnannousut eivät välttämättä tule näkymään suoraan kaukolämmön hinnassa.
– Yhtiöt ovat varautuneet raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen muutoksiin, ja voivat tarvittaessa siirtyä toisten polttoainelähteiden käyttöön, Kerttula sanoo.
Sen sijaan asuntojen öljylämmityksen hinta voi nousta. Noin seitsemän prosenttia suomalaisista asuin- ja palvelurakennuksista lämmitetään Kerttulan mukaan öljyllä.
– Öljyn hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, jotka ovat alttiita globaaleille kriiseille.
