Suomessa bensiinin hinta hipoo monilla huoltoasemilla jo kahta euroa litralta ja joissain sen ylikin. Global Persol Prices -sivuston mukaan meillä on tällä hetkellä maailman kuudenneksi kalleinta bensaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan bensa on silti yhä halpaa, jos hinnan suhteuttaa suomalaisten elintasoon.
– Bensan hinta ei ole noussut sen nopeammin kuin muutkaan kuluttajahinnat 2000-luvulla. Meillä nyt on vain totuttu siihen, että hinta on tietyn rajan alapuolella, Kurronen sanoo.
Evan ekonomisti Sanna Kurrosen mielestä päästöjen verotusta tulisi nostaa ja työn verotusta laskea.
Euromääräisesti tarkasteltuna hinnat ovat kyllä historiallisen korkealla. Autoalan Tiedotuskeskuksen teettämän hintakehityskaavion perusteella polttoaine on ollut ennen viime vuotta kalleimmillaan vuonna 2012, jolloin hinta oli 1,8 euroa litralta.
Kurrosen mielestä pelkkien senttien tarkastelu ei kuitenkaan riitä hinnan arvioimiseksi.
– Kun ihmisten palkat ovat nousseet, ei kaksi euroa ole sama asia kuin vuosikymmeniä sitten, hän huomauttaa.
Kurronen kirjoitti aiheesta perjantaina blogitekstin Evan sivuille. Hän kokosi tekstin yhteyteen kaavion, jossa suhteutti nykyiset verot ja bensan hinnan vuoden 2005 bensan hintaan. Se, mikä on nyt kaksi euroa, oli tuolloin noin 1,40 euroa.
Lopputuloksesta näkee, että bensan hinta on ollut vuoden 2005 hintoihin suhteutettuna nykyisellä tasollaan myös vuosina 2008 ja 2012.
– Toki hintoja ei voi ihan suoraan vertailla, koska inflaation lisäksi on nähty myös palkkojen nousua, Kurronen muistuttaa.
Twitterissä teksti jakoi mielipiteitä. Kurrosen jakama twiitti on kerännyt lähes 300 kommenttia. Hän itse on iloinen siitä, että joukossa oli myös paljon positiivista reagointia.
– Autoilu on aiheena sellainen, joka menee ihmisillä kovasti tunteisiin. Se koetaan usein hyvin henkilökohtaisena asiana.
Hallitus päätti perjantaina keinoista, joilla se kompensoi kallistuvaa bensan ja sähkön hintaa. Mittavin toimista on työmatkavähennyksen korottaminen.
Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräajaksi 7000 eurosta 8400 euroon. Muutos vaikuttaa valtion verotuloihin alentavasti peräti 140 miljoonalla eurolla.
Kurronen kritisoi tukitoimia.
– Pidän hallituksen toimia liioiteltuina. Mielestäni energian hinta ei ole sillä tasolla, että vielä olisi tarvetta tällaisiin ratkaisuihin, Kurronen sanoo.
Lue lisää: Näin hallituksen päätökset vaikuttavat – työmatkavähennyksen korotus painottuu hyvätuloisiin
Sen sijaan hallituksen päätös sotii Kurrosen mielestä sen kanssa, että tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Hän uskoo, ettei tavoitteeseen päästä ilman hintojen nousua.
Kompensointi olisi Kurrosen näkökulmasta paikallaan vasta, mikäli hinnat nousisivat vielä useamman kymmentä prosenttia. Hintojen liikehdintä kuuluu markkinatalouteen, ja se tulisi hyväksyä.
– Paljon on ollut viime aikoina juttua myös elintarvikkeiden, kuten kahvin ja kurkun hinnan nousuista, mutta ei niitäkään lähdetä hyvittämään.
Hallituksen tukitoimiin kuuluu muun muassa myös energian hinnannousujen huomioiminen toimeentulotuessa. Tämä kohta on Kurrosen mukaan paikallaan.
– Toki kovasti nousevat hinnat pitää huomioida perusturvan tasoissa, jotta pienituloisimmat tulevat toimeen.
Kurronen kuitenkin huomauttaa, että merkittävin hallituksen päätöksistä oli työmatkakorvauksiin suunnattu tuki.
– Suomessa pienituloisimmat eivät ole yleensä työssä käyviä, saati omista autoa.
Hötkyilevän hyvityspolitiikan sijaan Kurronen ehdottaa muutoksia verotukseen. Päästöjen verotusta pitäisi lisätä ja työn verotusta puolestaan laskea.
– Se, mitä haluamme, on vähemmän päästöjä ja enemmän työntekoa. Verotus on se keino, jolla ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata.
Ympäristön haittamaksut kohdistuisivat ensisijaisesti kaupungissa asuville, koska siellä autoilu vie paljon maa-alaa ja aiheuttaa muun muassa ruuhkia, katupölyä ja melua.
Polttoaineverot taas kurittavat enemmän haja-asutusalueilla, missä ajetaan paljon. Ansiotuloveron kevennys kohdistuisi kaikille asuinpaikasta riippumatta, Kurronen ehdottaa.