Neljän asunnon rivitaloyhtiössä nousi erikoinen riita saunaosastojen remonteista, vaikka kaikki saivat remonttinsa pääosin taloyhtiön kustantamana.
Päätöstä valmistelleessa hallituksessa asiaa käsitteli kolme asunnonomistajaa. Lopullisesti remontista päätti taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous.
Yksi osakkaista oli jo remontoinut pesutilansa. Hänelle taloyhtiö lupasi hyvittää kustannukset. Muidenkin asuntojen märkätilat oli tarkoitus remontoida samaan tasoon.
Remontin teettänyt valitti taloyhtiön ratkaisusta, koska se piti päätöksentekoon osallistuneita esteellisinä, sillä he toimivat omassa asiassaan. Valittaja hävisi juttunsa kahdessa tuomioistuimessa ja sai 8 000 euron laskun.
Hämeenlinnalaisen taloyhtiön asuntojen märkätilat olivat tulleet elinkaarensa päähän. Asunnot olivat valmistuneet noin 30 vuotta sitten.
Taloyhtiö päätti remonteista sen jälkeen, kun yksi osakas oli jo pesutilansa kunnostanut. Pesutilojen laattoja oli haljennut, mutta mitään vakavampaa ei ollut vielä sattunut.
Taloyhtiö selvitti muiden asuntojen pesutilojen kunnon. Ilmeni, että saunaosastojen lattioissa oli painaumia, kallistukset olivat huonot eikä tiloissa ollut vesieristyksiä. Lattiakaivojen kuntokin epäilytti.
Yhtiökokouksen päätöksestä harmistunut osakas valitti Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen. Hänen mielestään muut asunnot olivat kunnoltaan hyviä, eivätkä märkätilojen remontit niissä olleet edes tarpeellisia.
Valittaja puuttui erityisesti kolmen osakkaan osallistumiseen päätöksentekoon. Hänen näkemyksensä oli, että osakkaat olivat esteellisiä. Valittaja perusteli kantaansa asunto-osakeyhtiölailla.
Päätös remonteista syntyi selvin numeroin, vain yksi neljästä omistajasta vastusti.
Taloyhtiö kiisti osakkaan nostaman kanteen ja vaati käräjäoikeutta hylkäämään sen. Taloyhtiön mielestä yhtiökokouksen päätös ei ollut virheellinen.
Taloyhtiö teetti selvityksen, joka osoitti, että kaikki pesutilat olivat remontin tarpeessa. Yhdessä huoneistossa lattialaattoja ja betonilaatta olivat halki, kahdessa huoneistossa lattiat olivat painuneet ja lattiakaivot vuotivat todennäköisesti rakenteisiin.
Asiantuntijoiden mukaan lattioiden korjaus oli ehdottomasti välttämätön. Pohjalaatan halkeamat ja painaumat olivat erityisen huolestuttavia.
Vuosi sitten pidetty yhtiökokous päätti, että kaikki lattiat korjataan samantasoisiksi ja remonttinsa teettäneelle osakkaalle maksetaan hyvitys.
Taloyhtiön näkemys oli, ettei kukaan päätöksentekoon osallistunut ollut esteellinen, sillä yhtiökokouksen päätös koski kaikkia osakkaita samansisältöisenä.
Käräjäoikeus ratkaisi asian viime marraskuussa. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvussa todetaan jääviydestä päätöksenteossa, että omassa asiassaan osakas on jäävi, paitsi silloin, kun asia koskee kaikkia osakkaita. Niinpä kaikki olivat asianosaisia eikä esteellisyyttä ollut.
Käräjäoikeuden mukaan kyse oli huoneistojen kunnossapitoon liittyvistä päätöksistä ja korjauksista, jotka olivat asunto-osakeyhtiölain tarkoitetulla tavalla välttämättömiä.
Oikeus kuuli todistajana muun muassa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa. Hänen mukaansa yhtiökokouksessa todettiin, ettei esteellisyyttä päätöksenteossa ollut.
Käräjäoikeus toteaa johtopäätöksissää, että pohjalaattaan liittyvät ongelmat koskivat kaikkia asuinhuoneistoja. Huoneistojen kosteiden tilojen rakennustapa ei vastannut nykypäivän vaatimuksia, ja vaikka akuutteja korjaustarpeita ei ollutkaan, kosteat tilat olivat käyttöikänsä päässä.
Käräjäoikeus hylkäsi osakkaan nostaman kanteen, ja hänet määrättiin hävinneenä maksamaan kaikki riidan oikeuskulut.
Osakas vei riidan edelleen Turun hovioikeuteen, joka keskiviikkona ratkaisi asian. Hovioikeus ei antanut jatkokäsittelylupaa, koska se ei epäillyt käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta.
Kanteen nostaneelle osakkaalle tuli jääviysriidasta yli 8 000 euron kulut.
