Ilta-Sanomat käsittelee juttusarjassa maatalouden ahdinkoa.
Energian, lannoitteiden ja useiden muiden tuotannontekijöiden raju kallistuminen on nostanut maatalouden kustannuksia paljon enemmän kuin tuottajahinnat saati -tulot ovat kohonneet.
Tuotantokustannusten ja tuottajahintojen erotus – ja erotuksen viime kuukausina voimistunut kasvu – on koetellut maatalouden kannattavuutta paikoin ankarasti.
Lannoitteet olivat viime vuoden loppuneljänneksellä jopa tuplasti kalliimpia kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa energia oli kolmanneksen ja rehukin noin viidenneksen kalliimpaa kuin vuotta aiemmin.
Tuotantovälineiden raju kallistuminen ilmenee Tilastokeskuksen hiljattain julkistaman maatalouden kustannuskatsauksen luvuista.
Katsauksesta ilmenee myös, että tuotantokustannusten nousu alkoi voimistua tavallista kausivaihtelua kovemmaksi viime keväänä ja että kustannusten nousu on jatkunut vuoden loppua kohti kiihtyvää tahtia.
Erityisesti lannoitteet kallistuivat viime vuonna tavallista rajummin ja muutoinkin totutusta poikkeavalla tavalla, sillä lannoitteiden hinnat eivät taittuneet tavanomaiseen tapaan laskuun kesän uuden lannoitekauden alkaessa, vaan hintojen nousu jatkui kesällä ja alkoi syksyn mittaan voimistua vuoden loppua kohti.
Yhtä karu kustannuskuva piirtyy Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tammikuisesta Maa- ja elintarviketalouden tilannekatsauksesta.
Lue lisää: Tästä maatalouden kriisissä on kyse – kymppitonnien lisälasku pelkistä lannoitteista
Energiashokista lannoitekriisiin
Maatalouden tuotantokustannuksia on eniten nostanut Euroopan ja muunkin maailman energiakriisi suorine ja lukuisine epäsuorine vaikutuksineen.
Energiakriisin suoria vaikutuksia on ollut ensin polttoaineiden kallistuminen viime vuoden alusta asti ja seuraavaksi sähkön kallistuminen kesästä lähtien.
Sähkön raju hinnannousu on vaikuttanut myös lannoitteiden tuotantokustannuksiin.
Vuoden lopulla maatalouden käyttämät polttoöljyt maksoivat Tilastokeskuksen mukaan noin 50 prosenttia enemmän ja sähkökin toistakymmentä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suorien energiakustannusten lisäksi maatalous on kohdannut energiakriisin vielä tylympinä epäsuorina vaikutuksina, sillä energian jyrkkä kallistuminen on ajanut lannoitteiden hintoja vielä jyrkempään nousuun.
Maatalouden epäonneksi lannoitteiden valmistamiseen kuluu suuri määrä energiaa, ja siksi erityisesti maakaasun viime vuoden ennätysmäinen kallistuminen on ajanut keskeisten lannoiteraaka-aineiden hintoja rajuun nousuun.
PTT:n mukaan typpilannoite urean maailmanmarkkinahinta kohosi heinäkuun alusta joulukuuhun noin kaksinkertaiseksi ja fosforilannoitteidenkin hinnat noin 40 prosenttia.
Kolmas tärkeä lannoiteraaka-aine kaliumkarbonaatti eli potaska kallistui raaka-ainemarkkinoiden noteerauksissa peräti 160 prosenttia.
Eri lannoitteiden keskimääräisiä maailmanmarkkinahintoja seuraava Maailmanpankin hintaindeksi kohosi PTT:n mukaan viime lannoitekauden kuluessa yli 60 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaistilojen lannoitekulut kohosivat vielä enemmän. Vuoden lopussa typpilannoitteet maksoivat 144 prosenttia enemmän ja yhdistelmälannoitteet 114 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Koronarajoituksista tuotantorajoituksiin
Lannoitemarkkinoiden kustannus- ja hintakriisiä kärjisti viime vuonna energiakriisin suorien vaikutusten lisäksi joukko energiakriisin epäsuoria vaikutuksia ja yksi koronapandemiaan kytkeytyvä vaikutusketju.
Kansainvälisten hyödykemarkkinoiden analysointiin erikoistunut yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Massif Capital on kuvannut lannoitekriisin syitä ja seurauksia analyysiraporteissaan.
Yhtiön mukaan koronakriisi iski lannoitetuotantoon jo ennen kuin energiakriisi oli alkanut, sillä koronarajoitukset sulkivat tai supistivat lannoitetuotantoa useissa lannoitetuotannon suurmaissa jo toissa vuonna.
Kun maataloustuotanto ja lannoitteiden kysyntä olivat koronasta huolimatta valtaosin entisenlaisessa kasvussa, syntyi lannoitemarkkinoille kasvavaa alijäämää – ja voimistuvaa hintojen nousupainetta.
Koronarajoitusten ja -taantuman hellitettyä elintarvikkeiden ja lannoitteidenkin kysyntä on voimistunut lisää ja nopeammin kuin lannoitetuotanto on kyennyt lisäämään tarjontaa.
Kiinan päätti rajoittaa lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden valmistusta säästääkseen energiaa. Päätöksellä oli maailmanlaajuiset vaikutukset.
Seuraavaksi alkoi energiakriisi – ja sen suorat ja epäsuorat vaikutukset lannoitemarkkinoilla.
Massif Capitalin mukaan maakaasun kallistuminen on nostanut lannoitevalmistuksen kustannuksia niin jyrkästi, että osa eurooppalaisista lannoitevalmistajista on sulkenut tehtaita.
Sama vaikutus on ollut Venäjän ja Kiinan päätöksillä rajoittaa lannoiteraaka-aineiden ja lannoitteiden tuotantoa energian säästämiseksi. Kumpikin kuuluu keskeisten lannoiteraaka-aineiden ja lannoitteiden suurimpiin tuottajiin ja viejiin maailmassa.
Kiina on lisäksi asettanut lannoiteviennille rajoituksia, jotka ovat Massif Capitalin mukaan voimassa näillä näkymin ensi kesäkuuhun asti.
Yhtiö muistuttaa myös EU:n Valko-Venäjälle määräämistä talouspakotteista, jotka voivat häiritä suuren potaskatuottajan lannoitevientiä länsimarkkinoille. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomassa toteen Venäjän pakotteisiin ja vastapakotteisiin liittyviä riskejä.
Pahin voi olla edessä
Pellervon taloustutkimus katsoo tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti. Se arvioi lannoitteiden todennäköisesti tänä vuonna halpenevan ennen uuden lannoitekauden alkua.
Laskevien lannoitehintojen näkymää tosin varjostaa PTT:n mukaan esimerkiksi maailmanpolitiikan jännitteistä koituva epävarmuus.
Lannoitekriisissä voi olla pahin vasta edessä.
Hyödykemarkkinoilla itsekin toimiva Massif Capital on sekin varsin toiveikas, joskin sillä erolla, että sen toiveikkuus kumpuaa hyödykesijoittamisen – ja tarkemmin sanottuna lannoitekeinottelun – eikä maatalouden näkökulmasta.
Yhtiö arvelee lannoitemarkkinoiden pitkäaikaiset hintanäkymät pääosin nouseviksi – ja siksi hyödykesijoittamiselle ja -keinottelulle varsin suotuisiksi.
Mutta jos yhtiön pitkäaikaiset arviot kääntää maatalouden – tai jopa elintarviketuotannon – näkymiksi, ovat ne ennemmin synkkiä kuin toiveikkaita.
Massif tarkastelee maataloustuotannon ja lannoitemarkkinoiden maailmanlaajuista suurta kuvaa ja sovittelee kuvaan maapallon väestönäkymiä sekä energian tarpeen ja tarjonnan pitkäaikaisia näkymiä.
Varsin vaativa erilaisten näkymien yhteensovittaminen muuttuu yhtiön mukaan miltei mahdottomaksi, kun kuvaan lisätään vielä vaatimukset kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi.
Massif arvioi viimeaikaisten energia- ja lannoitekriisien johtuneen lähes pelkästään muista seikoista kuin hallitusten vasta aloittamista ilmastopyrkimyksistä.
Vaikka koronakriisin vaikutukset väistyvät, ilmastotavoitteiden ja energiamullistuksen vaikutukset ovat yhtiön mukaan pääosin vielä edessä.
Siksi se arvelee, että lannoitekriisikin on ehkä vasta alkanut.
