Asuntolainoihin halutaan nyt korkosuojia – yksi prosenttiraja on ylivoimaisesti suosituin

Asuntolainojen korkojen uhkaava nousu saa yhä useamman suomalaisen harkitsemaan asuntolainalleen jonkinlaista suojaa viitekoron nousun varalta.

Asuntokauppa on käynyt viime aikoina vilkkaana.

10.2.2022 19:00

Yhä useampi asuntolainan ottaja suojautuu nyt korkojen mahdolliselta nousulta, kertovat suurimmat asuntoluottopankit OP ja Nordea.

Korkosuojaa haetaan nyt sekä uusiin että vanhoihin asuntolainoihin. Tällöin lainan viitekorolle asetetaan yläraja. Pankkien mukaan muutos on ollut tässä suhteessa alkuvuonna selvä: kysyntä on kasvussa.

Suurin osa suomalaisista haluaa asuntolainansa viitekoroksi edelleen 12 kuukauden euriborin, mutta sen lisänä otetaan nyt entistä innokkaammin korkosuojatuotteita.

Myös kiinteäkorkoisen asuntolainan kysyntä on pankkien mukaan ollut kasvussa, vaikka se hinnoitellaankin korkeammalle.

Nordeassa jo reilu kolmannes asuntolainoista on korkosuojattu tai sidottu kiinteään korkoon. Myös OP:n mukaan noin 30 prosenttia sen asuntoluotoista on korkosuojattu.

Nordean asuntolainoista vastaavan johtajan Jussi Pajalan mukaan korkosuojauksen kysyntä on ollut vilkasta koko alkuvuoden. Nordea tarjoaa korkosuojaa 3–10 vuodeksi.

Pajalan mukaan kysyntä alkoi kasvaa jo viime vuoden lopulla, kun alettiin nähdä selkeitä merkkejä siitä, että vuosia miinuksella kyntäneet markkinakorot alkaisivat vihdoin kiihtyneen inflaation myötä kääntyä nousuun.

– Sanotaan niin, että kristallipallo ei ehkä vielä hehku tässä suhteessa punaisena, mutta korkojen suunta näyttää kyllä olevan ylöspäin, kysymys on siitä, mikä on nousun voimakkuus ja vauhti, Pajala sanoo.

Markkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä Euroopan keskuspankilta kahta 25 korkopisteen koronnostoa. Tämä nostaisi talletuskoron nollille.

– Meidän näkemyksemme on, että nostoja tulisi vain yksi, joten jäätäisiin vielä negatiiviselle alueelle. Ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja.

Nousua asuntolainojen korkoihin voi tulla viitekoron lisäksi myös pankkien perimän marginaalin kautta. Painetta tuottavat uudet kansainväliset pääomavaatimukset eli Basel III. Finanssivalvonnan antaman arvion mukaan Basel III nostaisi suomalaisten pankkien pääomavaatimuksia jopa 20 prosenttia.

– Aina kun pääomavaateet tai regulaatio kasvavat, niille tulee vääjäämättä oma hintansa, Pajala sanoo.

Nordean myöntämien asuntolainojen keskipituus on tällä hetkellä reilut 20 vuotta, kun se vielä viime vuosikymmenen puolivälissä oli alle 20 vuotta.

– Suomalaisille lainan maksaminen pois on edelleen tärkeä asia, mutta vyötä ei vedetä enää niin kireälle kuin aikaisemmin. Rauhallisempi tahti mahdollistaa esimerkiksi samanaikaisen säästämisen tai kodin investoinnit, eli yhdistetään eläminen ja lainanmaksu, mikä on vain hyvä asia, Pajala sanoo.

Toinen finanssikonserni eli OP esitteli keskiviikkona tuloksensa. Sen yhteydessä pääjohtaja Timo Ritakallio ennakoi markkinakorkojen nousua.

Tämän myötä korkosuojan kysyntä on kasvanut. OP:n asumisen palveluista ja asuntorahoituksesta vastaava johtajan Kaisu Christien mukaan taustalla ovat suurten keskuspankkien viimeaikaiset kommentit ja toimet.

Korkosuojaa haetaan nyt pidemmälle laina-ajalle

– Vielä ollaan euriboreissa miinuksen puolella, mutta kohoamaan on lähdetty. Tämän ovat myös ihmiset tiedostaneet, Christie sanoo.

Hänen mukaansa korkosuojaa on kysytty sekä uusiin että jo olemassaoleviin asuntolainoihin. Nyt halutaan vielä hyödyntää toistaiseksi matalaa korkotasoa. Pankki tarjoaa korkosuojaa maksimissaan 14 vuodelle.

– Korkosuojaa haetaan nyt pidemmälle laina-ajalle. Ylivoimaisesti suosituin korkosuoja on 0,01 prosenttia eli haetaan mahdollisimman alhaista tasoa, Christie sanoo.

Myös OP:ssa on havaittu, että suomalaisten asuntolainojen pituus on hiljalleen kasvanut. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että suurissa kasvukeskuksissa myös asuntojen hintataso on noussut.

– Yleisin lainan pituus on tällä hetkellä noin kaksikymmentä vuotta, Chistie sanoo.

OP:n viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan asuntolainoja suojataan Suomessa innokkaimmin Kainuussa, jossa asuntolainan velkasaldo on maan pienin.

Uudellamaalla ovat maan suurimmat asuntolainat, mutta lainoja suojataan siellä maakunnista toiseksi vähiten. Vähiten lainoja turvataan Ahvenanmaalla.

Korkosuojausta otettiin erityisesti omakotitalolainoihin eli noin 40 prosenttiin lainoista.

Suomalaiset nostivat joulukuussa asuntolainoja Suomen Pankin mukaan 1,8 miljardin edestä, mikä on sata miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?