Vaate- ja tekstiiliteollisuuden ilmastotoimet ovat olleet täysin riittämättömiä, arvioi yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva järjestö Finnwatch tuoreessa Mitä pikamuodin jälkeen? -raportissaan.
Se huomauttaa, että vaatteita valmistetaan fossiilisilla polttoaineilla, ongelmat kysynnän ennakoinnissa aiheuttavat hävikkiä eivätkä vaatteissa käytetyt kuidut juuri kierrä uusiksi vaatteiksi.
Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa, että kierrätysmateriaalien käyttö saa paljon huomiota markkinoinnissa, mutta pääosin vaatteissa käytettävän polyesterin raaka-aineena hyödynnetään käytettyjä muovipulloja.
– Sen sijaan, että ala vain hyödyntää muiden teollisuuden alojen jätevirtoja, sen tulisi kierrättää käytöstä poistettavat vaatteet uusiksi vaatteiksi.
Suomessa kehitetyt innovaatiot ovat Leipolan miestä lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ja skaalaaminen on tuskastuttavan hidasta verrattuna siihen, kuinka nopeasti ratkaisuja tarvitaan.
Tekstiili- ja vaatetusalan osuus maailmanlaajuisista päästöistä on arviolta jopa kymmenes.
Finnwatch käyttää yhtenä lähteenään Euroopan ympäristöviraston selvitystä. Siitä ilmenee, että eurooppalaiset kuluttavat aiempaa enemmän tekstiilejä, mutta käyttävät niihin aiempaa vähemmän tuloistaan. Keskivertoeurooppalaisen arvioidaan hankkivan vuosittain 26 kiloa tekstiilejä. Vaatteiden käyttökerrat ovat kuitenkin vähentyneet.
– Kuluttajat haaskaavat vuosittain jopa 460 miljardin dollarin arvosta vaatteita heittämällä ne pois käyttökelpoisina, järjestö huomauttaa.
Suomessa valmistetaan vain vähän vaatteita. Sen sijaan Suomeen tuotiin vuonna 2020 vaate- ja tekstiilituotteita noin 2,3 miljardilla eurolla. Tuonti on Finnwatchin mukaan kasvanut liki viidenneksen vuosikymmenessä.
– Vaatteita tulee ostaa harvemmin ja huoltaa enemmän, ja yritysten liiketoimintamallien tulisi tukea tätä tavoitetta, Leipola sanoo.
Yli kolmannes vaatteista tuodaan Suomeen Kiinasta. Seuraavaksi tärkein tuontimaa on Bangladesh.
Finnwatch huomauttaa, että osana ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemista on otettava huomioon myös miljoonien työntekijöiden oikeudet.
