Hyvään vauhtiin päässyt pörssiyritysten tilinpäätöskausi merkitsee samalla sitä, että osakkeenomistajia palkitaan osinkoehdotuksilla.
Tänään parantuneen koko vuoden tuloksensa julkistanut Nokia ilmoitti palaavansa osingonmaksajaksi kuivan kauden jälkeen. Nokia keskeytti osinkojen maksun loppuvuonna 2019 pönkittääkseen vuotavaa kassaansa.
Myönteisiä osinkouutisia on ollut tänään muitakin. Konepajakonserni Valmet ilmoitti yllättäen selvästi kasvaneesta osingosta. Myös Nordea kertoi torstaina kasvattavansa osinkovirtaansa selvästi.
Taustalla on Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden vähintäänkin kohtuullinen tulosvuosi. Talouskasvu on ollut vahvaa koronasta huolimatta ja tämä näkyy tuloksissa.
”Ilman muuta tulossa on huippuosinkokevät
Viimeinen osinkojen ennätysvuosi nähtiin Helsingin pörssissä vuonna 2019. Tällöin osakkeenomistajille jaettiin voittovaroja lähes 14 miljardia euroa.
Tullaanko vielä näkemään positiivisia osinkoyllätyksiä ja yltääkö osinkovirta ennätyskevään 2019 tasolle, OP:n pääanalyytikko Antti Saari?
– Ilman muuta tulossa on huippuosinkokevät ja edellisen ennätyksen pitäisi mennä rikki. Osinkojen suhteen yllätykset ovat tähän asti olleet positiivisella puolella ja näin on todennäköisesti jatkossakin, Saari sanoo.
Hänen mukaansa monella pörssiyhtiöllä - lukuun ottamatta koronasta kärsineitä aloja - on nyt todella vahva taloudellinen asema. Samaan aikaan osinkoja on maksettu koronan aiheuttaman epävarmuuden takia viime vuosina varovaisesti.
– Nyt kun on tehty hyviä tuloksia, on yhtiöillä mistä maksaa osinkoja.
Osinkojen kokonaissummaa pulskistaa esimerkiksi Nokian ja Nordean maksama osinko. Lisäksi vakuutuskonserni Sammolta odotetaan Nordea-osakkeiden myynnin jäljiltä mittavaa lisäosinkoa.
– Itse odotan Sammolta neljän euron osakekohtaista osinkoa, Saari sanoo.
Kun katsotaan sijoittajaa kiinnostavaa efektiivistä osinkotuottoa, nousevat OP:n mukaan kärkeen teräsyhtiö SSAB ja Sampo. Efektiivinen tarkoittaa sitä kuinka monta prosenttia ennakoitu osinko on osakkeen markkina-arvosta.
SSAB:n osinkotuotto on liki 10 prosenttia ja Sammon 9 prosenttia. Myös Citycon, Nordea, Telia ja Tokmanni sijoittuvat kärkipäähän.
”Odotetusti saadaan erinomaiset osingot
Myös S-Pankin päästrategin Lippo Suomisen mukaan suurin osa osinkoehdotuksista on ennakoidusti lyönyt markkinoiden viralliset odotukset.
– Odotetusti saadaan erinomaiset osingot. Yritykset ovat tahkonneet hyvää tulosta ja kun rahalle ei oikein löydy hyvää käyttöä, niin sitä jaetaan osakkeenomistajille, Suominen sanoo.
Hänen mukaansa tuloskausi on jo niin pitkällä, että hyvästä osinkokeväästä voidaan puhua jo faktana.
– Tuloksissa on ollut joitakin negatiivisia yllätyksiä, mutta osingot on haluttu pitää kohdallaan.
Ennätysosinkojen jakaminen saattaa toisaalta tarkoittaa sitä, että yrityksillä on kassoissaan paljon rahaa, jolle ne eivät keksi investointikohdetta.
– Enää ei tarvitse varautua siihen, että pidettäisiin koronan takia ylimääräistä kassaa, Suominen sanoo.
Jos sopivia investointikohteita ei ole, voidaan voittovaroja käyttää osinkojen lisäksi omien osakkeiden ostoihin.
Jos yritys ei käytä ostamiaan osakkeita yrityskauppaan tai palkitsemisjärjestelmiin, se usein mitätöi osakkeet. Osakemäärän pieneneminen nostaa osakekohtaista tulosta – ainakin periaatteessa.
Nokia ilmoitti tänään aloittavansa omien osakkeiden osto-ohjelman. Kaksivuotiseen osto-ohjelmaan aiotaan käyttää yhteensä 600 miljoonaa euroa.
Takavuosina Nokia syyti omien osakkeiden ostoihin miljardin toisensa perään. Nokian voimahahmo Jorma Ollila perusteli jälkeenpäin yhtiön massiivisia omien osakkeiden ostoja amerikkalaissijoittajien vaatimuksilla.
– Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, pidetään enemmän osingoista. Tämä on osin kulttuurikysymys ja osin myös verokysymys, Suominen toteaa.
– Suomessa yritys kuin yritys haluaa pitää yllä hyvää osinkotuottoprosenttia.
