Inflaatio ei iske samalla tavalla kaikkiin – tällainen kotitalous kärsii siitä nykytilanteessa eniten

Kotitalouden kulutusrakenne vaikuttaa siihen, kuinka suuren loven inflaatio tekee kukkaroon.

Inflaatiolla tarkoitetaan arkikielessä kuluttajahintojen kahdentoista kuukauden prosenttimuutosta.

29.1. 9:00

Inflaation käsite on viime aikoina ollut kovasti esillä talousaiheissa uutisissa. Kuluttajahinnat kohosivat euroalueella etenkin joulukuussa ennätykselliseen tahtiin.

Lue lisää: Inflaatio maltillistui joulukuussa hiukan – polttonesteiden hinnannousu taittui

Uutiset nousujohteisesta hintakehityksestä eivät ole välttämättä mieluisaa luettavaa, mutta tosiasiassa inflaatio voi kohdella kotitalouksia hyvin eri tavoin. Tilastokeskuksen eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen nostaakin tuoreessa blogikirjoituksessaan esiin, ettei inflaatio ole tosielämässä sama kaikille.

Inflaatio mittaa aina keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä. Lehtinen havainnollistaa esimerkillä, ettei kuluttajahintaindeksissä esiintyvää keskimääräistä kotitaloutta ole tosielämässä kuitenkaan olemassa.

– Keskimääräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra-asunnossa ja omistusasunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja on samaan aikaan joukkoliikenteen käyttäjä. Tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy, hän kirjoittaa.

Kotitalouksia on siis erilaisia. Lehtisen mukaan kotitalouden kohtaaman inflaation kannalta merkitystä on sillä, missä kotitalous asuu ja millaista asumismuotoa se suosii, mitä tavaroita ja palveluita kotitalous kuluttaa ja mitä se ei kuluta.

Lehtinen tuo vastakkain kaksi varsin erilaista kotitaloutta.

Toinen asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa pienellä paikkakunnalla. Kotitaloudessa ajetaan paljon autolla ja rahaa kuluu alkoholiin ja tupakkaan keskimääräisen kotitalouden verran. Ruokamenot ovat keskimääräistä suuremmat, mutta ravintoloissa käydään harvemmin. Kotitalous ei juuri käytä rahaa kulttuuripalveluihin.

Toinen kotitalous puolestaan asuu vuokralla. Se ei omista autoa, vaan käyttää julkisia liikennepalveluja ja polkupyörää. Kotitalous on kulttuuri-, ravintola- ja viestintäpalvelujen suurkuluttaja, mutta ruokakaupassa se käy harvakseltaan. Tupakka ei kotitaloudessa pala.

Lehtisen mukaan esimerkkitalouksista ensimmäinen on kärsinyt inflaatiosta paljon kovemmin kuin jälkimmäinen. Ensimmäisen kohtaama inflaatio oli joulukuussa 4,8 prosenttia, kun jälkimmäisen taas 1,5 prosenttia. Keskimääräinen kuluttajahintojen inflaatio puolestaan oli joulukuussa 3,5 prosenttia.

– Suuri ero selittyy pääosin neljällä tekijällä: energian, rakentamisen, vuokrien ja tupakan hintakehityksellä, Lehtinen kirjoittaa.

Lehtinen huomauttaa blogikirjoituksessaan, että esimerkkitalouksien inflaatio voi jo vuoden kuluttua olla näyttää aivan erilaiselta. Inflaation vaikutus kotitalouteen kun riippuu pitkälti sen elämäntapa- ja kulutustottumuksista.

Viime joulukuussa vuokrien vuosimuutos jäi olemattomaksi, mutta bensan, energian ja tupakan hinnat kohosivat selvästi. Tilanne tuskin säilyy tällaisena koko vuotta.

Lehtisen mukaan erojen muodostuminen kotitalouksien välille on ollut ennen kaikkea seurausta siitä, että hintakehitys on kahden viime vuoden aikana ollut eri hyödykkeiden osalta hyvin erilaista.

– Tasaisen inflaation aikana ei ole kovin suurta merkitystä kotitalouden kulutusrakenteella. Koska hintakehitys on tasaista, ei kulutuksen painojen erolla ole merkitystä, hän kirjoittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?