Kommentti: UPM:llä on varaa lakkoihin – rahaa on niin, että ranteita pakottaa

Paperiliiton lakko ei hetkauta UPM:n kannattavuutta niin paljon, että yhtiön kannattaisi peräytyä työmarkkinatavoitteistaan, toimittaja Sami Noponen kirjoittaa.

Paperiliiton lakko tuntuu vain venyvän.

27.1. 12:43

Metsäyhtiö UPM julkisti tänään loka-joulukuun tuloksen, joka onnistui taas lyömään markkinoiden odotukset. Jo edellinen neljännes oli yhtiön kaikkien aikojen paras.

Riippana oli yhtiön paperiliiketoiminta, jonka näkymiä eivät paranna Suomessa käynnissä olevat lakot. Yhtiö ei vielä kertonut, millaisia talousvaikutuksia lakolla on, vaan ilmoitti pyrkivänsä edelleen neuvottelutulokseen.

Sovusta ei ole vain tietoa. SAK:n arvion mukaan metsäyhtiö menettää parhaimmillaan – tai pahimmillaan – 20 miljoonan euron voitot joka viikko. Tuhdin kassan omaavalla UPM:llä on tähän kyllä varaa.

Ulkopuolelta voi olla vaikea nähdä, mitä UPM jääräpäisellä asenteellaan hakee. Paperiliitolta halutaan liiketoimintakohtaisia sopimuksia, mutta palkanalennukset eivät ole tavoitteena.

Paperiliiton lakosta näyttää tulleen periaatteellinen kiista, jossa kumpikin osapuoli tuntee olevansa laajemmalla asialla. Tästä kertoo sekin, että Ruotsin paperityöntekijöiden liitto Pappers ilmoitti olevansa valmis tulemaan suomalaisten avuksi.

Jo viime vuoden alkupuolella UPM ajautui kiistaan myös toimihenkilöiden työehdoista Ammattiliitto Pron kanssa. Kiistely on jatkunut tämän jälkeen.

UPM:n puolella asemissa ovat pitkän linjan metsäteollisuusmies, toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Kumpaakaan ei tunneta ay-liikkeen erityisenä ystävänä.

Pesonen on ollut UPM:n palveluksessa jo vuodesta 1987 ja toimitusjohtajanakin jo vuodesta 2004. Hän oli vuoden 2020 lopussa sopimuksensa mukaisessa eläköitymisiässä, mutta jatkaa yhtiön hallituksen pyynnöstä. Wahlroosinkin eläkeikä näyttää vain vuosi vuodelta kohoavan.

Pesosen viime vuodet ovat sujuneet UPM:n ruorissa taloudelliselta kannalta erinomaisesti ja yhtiöllä on varaa myös suurinvestointeihin. Ne näyttävät suuntautuvan Suomen ulkopuolelle, kuten Saksaan ja nyt Hollantiin. Rannalle jäi Kotka. Tämä voi olla merkki tulevasta.

Pesonen totesi hiljattain Twitterissä, että lakot ja tukilakot vaikuttavat eniten UPM Communication Paperin henkilöstön tulevaisuuteen.

Suomalaiset tehtaat voivat jatkossa taistella olemassaolostaan entistä tiukemmin ulkomaisten tehtaiden kanssa. Siellä työvoima on UPM:n mukaan halvempaa ja vuorojärjestelmä joustaa.

Pesonen lupasi vielä loppuvuodesta, että tehtaita ei panna kiinni sopimuskauden aikana, jos sopiva ratkaisu löytyy. Pesosen mukaan lakon alkaessa lupaus perutaan.

Pesonen näyttää nyt viimeisenä tehtävään pyrkivän uudistamaan yhtiön neuvottelukäytännöt. Näin seuraaja saisi aloittaa puhtaalta pöydältä.

Työntekijäpuolella eivät kuitenkaan ole vastassa sellu-, biopolttoaine-, graafinen paperi-, erikoispaperi- ja tarrapaperiliitot vaan vanha tuttu Paperiliitto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?