Ravintoloitsija jatkoi palkanmaksua, vaikka ravintola piti sulkea – ”He ovat huippukokkeja ja meille elintärkeitä”

Georgialaiseen ruokaan erikoistuneiden Rioni-ravintoloiden perustaja Sini Salmisen mukaan rajoitusten takia maksettavat kustannustukien laskentatapa on epäoikeudenmukainen. Koronasulut toivat hankalan tilanteen myös Georgiasta tulleille kokeille, jotka jäivät tukien ulkopuolelle.

Rioni-ravintoloiden perustaja Sini Salminen on mukana järjestössä, joka pyrkii muuttamaan ravintoloiden kustannustukijärjestelmää.

23.1. 12:30

Georgialaiseen ruokaan erikoistuneiden Rioni-ravintoloiden perustaja Sini Salminen kiittää ravintolasulkujen aikaisia korvauksia, mutta muuten arvosteltavaa riittääkin.

– Sulkukorvaukset auttoivat paljon. Jossain kohtaa katsottiin, että tilillä oli yhtä paljon kuin tukia oli tullut, Salminen toteaa.

Suluista on kuitenkin siirrytty käyttämään erilaisia rajoituksia. Uusimpien rajoitusten mukaan myös illallisravintoloiden on sulkeuduttava viimeistään klo 18. Valtioneuvosto on linjannut, että rajoituksia voidaan jatkaa helmikuun puoliväliin saakka. Varsinaista päätöstä ei kuitenkaan vielä ole tehty.

Lue lisää: Ravintoloilla edessään pitkä kurimus – huippukokki Henri Alén tuskailee: ”Käytännössä täyssulku”

Ravintolat voivat saada rajoitusten takia kustannustukea, mutta niiden laskentatapa on Salmisen mukaan epäoikeudenmukainen uusille ravintoloille. Rioni laajeni viime vuonna Helsinkiin ja Tampereelle, mutta yhtiön tuet perustuvat koronaa edeltävään aikaan.

– Miten voidaan verrata vuoteen 2019 tai 2020, kun ravintolaa ei ollut edes olemassa, Salminen sanoo.

Kustannustukien myöntämisen perusteista valitetaan myös Taloussanomien saamissa yhteydenotoissa.

– Ravintolayritykseni on perustettu vuoden 2019 lopulla, joten kustannustukia ei ole tullut vielä kertaakaan sulkemiskorvauksen lisäksi, kertoo eräs ravintolayrittäjä.

– Koska vertailuaikana on aina ja iankaikkisesti tammi–helmikuu 2020 tai sitten hakuaikana on ollut verrokkiaikaa paremmat rajoitukset, niin liikevaihto ei ole voinut pudota vaadittua 30 prosenttia.

Salmisen mukaan koronakurimuksessa on positiivista ainakin se, että se on yhdistänyt ravintolayrittäjiä. Salminen on mukana kymmenen yrittäjän perustamassa Horeca Suomi ry:ssä, joka pyrkii muun muassa uudistamaan kustannustukijärjestelmää.

Lue lisää: Hotelli- ja ravintola-alan pienyrittäjät perustivat oman etujärjestön

Sini Salminen osallistui kynttilöitä sytyttämällä ravintoloiden perjantaiseen #nytriittää -mielenilmaukseen.

Korona-aika on ollut rankkaa yhtiölle ja sen työntekijöille. Salmisen mukaan yhtiö on esimerkiksi maksanut palkkaa Georgiasta palkatuille kokeille ravintolasulkujen aikana, koska moni on jäänyt Kela-korvausten ulkopuolelle.

– Korona-aikaan kaikki toimistot olivat kiinni, eikä meidän ulkomaisilla työntekijöillä ollut verkkopankkitunnuksia, joilla he olisivat pystyneet hoitamaan asioitaan, Salminen kertoo.

– Virastoista on soitettu, mutta kun kielitaidoton ei ole pystynyt vastaamaan, he ovat saaneet sen takia hylkäävän päätöksen. TE-toimistoon päässeille on tullut hylkypäätöksiä sen takia, etteivät he ole asuneet Suomessa tarpeeksi pitkään.

– Kaikki olivat toki stressaantuneita. Tietenkin me maksoimme heille palkkaa, sillä he ovat huippukokkeja ja meille elintärkeitä. Heidän palkkaamisensa oli työläs prosessi. Haluamme pitää hyvän porukan kasassa.

– Tuen hakeminen työttömäksi tai lomautetuksi joutuneelle suomalaisellekin on monivaiheinen ja työläs prosessi. Tämä olisi voitu hoitaa silloin, kun sulkuja ja rajoituksia määrättiin. Kun kerran tehtiin uusia lakeja, tähän käsittelyynkin olisi voinut tehdä jonkin oikoreitin.

Tällä hetkellä Salminen uskoo ravintolan selviämiseen, vaikka velkaa on paljon.

– Viidesosa meidän kassasta on huvennut kuukauden aikana. Käteinen katoaa siis kauheaa kyytiä, Salminen sanoo.

– Tampereen ravintola on pelastanut meitä todella paljon. Se lähti lentoon, mutta samalla työvoimakulut ovat nousseet.

Ruokaravintoloiden asetettuja aukiolorajoituksia Salminen pitää epäoikeudenmukaisina.

– THL on luokitellut ruokaravintolat pienen riskin paikoiksi. Me ohjeistamme asiakkaita, on käsidesiä, omat paikat ja etäisyydet. Tämän takia minun mielestäni edellytyksiä rajoituksille ei ole, ja ihmettelen, miksei perustuslakivaliokunta ole tähän puuttunut.

Ravintola-alan yrittäjien omat tulot ovat voineet parin viime vuoden kuluessa jäädä todella vähiin, selviää myös ravintola-alan työntekijöiltä ja yrittäjiltä saaduista viesteistä.

Yksi yrittäjä kertoo nostaneensa vuonna 2020 palkkaa 16 500 euroa.

– Joka ikinen penni, joka on työikäni aikana kertynyt säästöön on käytetty elämiseen. Toisin sanoen minkäänlaista puskuria tai eläkerahastoa ei ole enää ollut toviin, ravintolayrittäjä kertoo.

– Surullisinta on se, että ravintolamme oli täysin menestyvä konsepti ennen koronaa. Tämä on näkynyt myös joka kerta, kun rajoituksia on höllennetty, että kysyntää toiminnallemme olisi.

Yrittäjän taloustilannetta heikentää sekin, että myös yrittäjän omat täysikasvuiset lapset ovat samalla alalla.

– Koetamme elää jotenkin koko perhe niin, että se kenelle tulee rahaa, koettaa hoitaa koko klaanille ruokaa, bensaa ynnä muuta sellaista.

Säästöillään kertoo elävänsä myös Itäkeskuksessa Idän Helmi -ravintolan omistava Ari Lahikainen.

– Olen 25 vuotta pyörittänyt karaokebaaria, ja nämä viimeiset vuodet ovat olleet kaikkein huonoimmat, Lahikainen sanoo.

Hänen tilannetta helpottaa se, että baarin huoneisto on hänen omansa, eikä siitä tarvitse maksaa vuokraa ostoskeskukselle.

– Jos olisin vuokralla, olisin varmaan joutunut lopettamaan.

Monen ravintolayrittäjän tapaan Lahikaista ärsyttää se, etteivät aukiolorajoitukset koske huoltoasemien ravintoloita.

– Jos rajoituksia pitää tehdä, pitäisi kohtelun olla samanlaista kaikille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?