Etelä-Korea avasi ovet suomalaiselle kanalle – Atria aloittaa viennin kanan jalkaosilla

Neuvottelut vientiluvasta aloitettiin kuusi vuotta sitten. Atrian mukaan kanan jalkaosat ovat Etelä-Koreassa kysytyimpiä kanatuotteita.

Atria kertoo aloittavansa vientinsä kanan jalkaosilla, sillä ne ovat Etelä-Koreassa kysytyimpiä kanatuotteita.

21.1. 15:43

Suomi ja Etelä-Korea ovat päässeet sopimukseen suomalaisen siipikarjanlihan viennistä Etelä-Koreaan. Maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessaan Etelä-Korean ilmoittaneen perjantaina, että vienti maan viranomaisten hyväksymistä vientilaitoksista voi alkaa välittömästi.

Suomalaisista elintarviketeollisuuden yrityksistä Atria on yksi vientiluvan saaneista. Yhtiö kertoo asiasta omassa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan siipikarjanlihalle saatu vientilupa koskee lihan lisäksi myös erilaisia elintarvikkeeksi soveltuvia ruhon osia, kuten varpaita ja kivipiiraa.

Atria aikookin aloittaa oman vientinsä nimenomaan kanan jalkaosilla, sillä ne ovat Etelä-Koreassa kysytyimpiä kanatuotteita.

Atrian mukaan siipikarjan kulutus on tasaisessa kasvussa Etelä-Koreassa, ja tällä hetkellä siipikarjan osuus on noin 20 prosenttia koko lihamarkkinasta. Kulutuksesta 20 prosenttia on tuontilihaa. Etelä-Koreassa on 52 miljoonaa asukasta ja siipikarjanlihan kulutus on vuodessa yhtä henkilöä kohden noin 17 kiloa.

– Atrian yhtenä strategisena tavoitteena on kannattavan ja taloudellisesti kestävän viennin lisääminen, myös siipikarjan ja kanan osalta. Lähdemme Etelä-Koreassa nollasta liikkeelle, mutta tavoitteemme on saada liikevaihto miljoonaluokkaan lähivuosina, Atrian siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Perälä sanoo yrityksen tiedotteessa.

Myös maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskoo, että suomalaiselle siipikarjanlihalle löytyy Etelä-Koreasta kysyntää

– Suomalaisen siipikarjanlihan myyntivalttina on Suomen hyvä eläintauti- ja salmonellatilanne sekä antibioottivapaus, hän kertoo ministeriön tiedotteessa.

Vientilupa siipikarjanlihalle ei syntynyt yhdessä yössä.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan vientiluvan hakemista käynnisteltiin jo vuonna 2007, mutta varsinainen työ päästiin aloittamaan vuonna 2016 Ruokaviraston vahvistettujen vienninedistämisresurssien turvin.

Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että viimeisen kuuden vuoden aikana Etelä-Koreaan on toimitettu laajoja selvityksiä Suomen viranomaisvalvonnasta, eläintautitilanteesta ja elintarviketurvallisuudesta. Etelä-Korean elintarvikeviranomaiset puolestaan tekivät markkinoillepääsyyn liittyvät tarkastusmatkat Suomeen kesä- ja heinäkuussa 2017 ja joulukuussa 2021.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vientilupia Etelä-Koreaan haetaan myös useille muille elintarvikkeille, esimerkiksi kananmunille ja munatuotteille, äidinmaidonkorvikkeelle, voille ja jäätelölle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?