Nämä hälyttävät merkit kertovat, että kannattaa vaihtaa työpaikkaa – viivyttely voi kostautua

Ajatus työpaikan vaihtamisesta on itsessään merkki siitä, ettei ihminen ole tyytyväinen tilanteeseensa nykyisellä työpaikallaan. Tyytymättömyyden syyt kannattaa kuitenkin selvittää tarkasti ennen kuin päättää vaihtaa työpaikkaa.

Työhön liittyvä tyytymättömyys on usein epämääräinen tunne, jonka alkuperä on syytä selvittää ennen kuin päättää vaihtaa työpaikkaa. Olennaista on se, aiheuttaako työ itsessään tyytymättömyyttä vai kumpuaako tyytymättömyys enemmän työpaikan suunnalta.

24.1. 7:30

Ajatus työpaikan vaihtamisesta ei synny tyhjästä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen mukaan jo se, että mielessään miettii, pitäisikö työpaikkaa vaihtaa, saattaa kieliä tyytymättömyydestä nykyiseen työpaikkaan.

– Jollei kyse ole puhtaasti halusta saada uusia haasteita, edetä uralla tai elämäntilannetekijöistä, se voi olla jo vahva merkki itsessään, jos ihminen pohtii työpaikan vaihtamista. Se viittaa siihen, ettei hän ole tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen työpaikallaan, hän sanoo.

Työhön liittyvä tyytymättömyys on usein epämääräinen tunne, jonka alkuperä on syytä selvittää ennen kuin päättää vaihtaa työpaikkaa. Olennaista on se, aiheuttaako työ itsessään tyytymättömyyttä vai kumpuaako tyytymättömyys enemmän työpaikasta.

Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö Sari Nuikki Mieli ry:stä sanoo, että työpaikan vaihtamista kannattaa pohtia, jos omien arvojen ja työssä toteutettavien arvojen välillä tuntuu olevan jatkuvasti ristiriitaa.

Arvoristiriita voi syntyä esimerkiksi hoiva-alalla. Hoivatyö itsessään voi olla mielekästä ja arvojen mukaista, mutta sen tekeminen kiireen keskellä saattaa tuntua arvojen vastaiselta.

– Jos tällainen arvoristiriita jatkuu kauan, ihminen kuormittuu ja uupuu. Pahimmillaan ihminen menettää oman terveytensä ja hyvinvointinsa. Arvoristiriita on iso signaali siitä, että työpaikan vaihtoa on syytä harkita, hän sanoo.

Arvoristiriidasta syntyvä kuormitus on usein laadultaan ylikuormitusta. Ihminen voi kuitenkin kärsiä työpaikallaan myös alikuormituksesta.

– Alikuormitustila syntyy, kun ihminen ei koe, että työpaikka hyödyntää kaikkea sitä potentiaalia, jota hänellä on tarjottavanaan. Alikuormitus johtaa turhautumiseen ja tylsistymiseen. Tällaiset tunteet voi tulkita merkiksi siitä, että työpaikkaa on aika vaihtaa, Nuikki sanoo.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hakanen korostaa, ettei työhön liittyvien kielteisten kokemusten kannata antaa kehittyä liian pitkälle. Esimerkiksi työuupumus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihmisellä ei ole voimia jatkaa nykyisessä työssään eikä myöskään energiaa vaihtaa työpaikkaa.

Toisin sanoen työpaikkaa kannattaa vaihtaa ajoissa, jos uskoo, että kuormitus voisi olla vähäisempää toisella työpaikalla.

– Kun olen haastatellut työuupumuksesta kärsineitä ihmisiä ja kysynyt heiltä, mikseivät he ole uupumusmerkkien ilmaantuessa vaihtaneet työpaikkaa, esiin on noussut pelko, että työpaikkaa vaihtamalla päätyy vain ojasta allikkoon, Hakanen sanoo ja jatkaa:

– Vaihtamiseen liittyy aina riski, etteivät asiat olekaan paremmin toisessa työpaikassa, ja tällaista riskiä uupuneet ihmiset eivät mielellään ota.

Sari Nuikin mukaan sairauslomalle jääminen voi olla uupumuksesta kärsivälle ihmiselle lopulta paras vaihtoehto.

– Ihmisen kyky hahmottaa omaa tilannettaan hankaloituu, kun hän on uupunut. Tällöin sairauslomalle jääminen tarjoaa aikalisän, jonka aikana ihminen pystyy rauhassa pohtimaan, olisiko kuormitus jollain toisella työpaikalla vähäisempää kuin nykyisellä.

Työpaikan vaihtamisen taustalla ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole kielteinen kokemus nykyisestä työpaikasta. Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta jakaakin työpaikan vaihtamisen taustalla olevat syyt työntö- ja vetotekijöihin.

Työntötekijöitä ovat hänen mukaansa pitkälti jo edellä mainitut seikat, kuten työhön liittyvät motivaatio-ongelmat tai kuormitusoireet.

– Vetotekijöitä puolestaan ovat halu edetä työuralla tai halu vaihtaa uuteen työtehtävään, joka tarjoaa sisällöllisesti uusia haasteita ja oppimismahdollisuuksia. Joillekin keskeinen vetotekijä voi olla myös uuden työtehtävän paremmat edut, Mäkikangas sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?