Kommentti: ”Puhtaaseen” energiaan sijoittaneille vuosi oli painajainen, ”likaisella” tehtiin muhkea tili – kuinka tässä näin kävi?

Bensalitran tai kilowatin kalleus ei yllätä energiakriisissä yhtä paljon kuin se, mitä pörssien energiaosakkeille on tapahtunut, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Öljynjalostus edustaa ympäristöriskeineen sijoittajien hylkimää ”likaista” energiamuotoa.

24.1. 6:45

Polttoaineiden, sähkön ja kaikenlaatuisen muun energian raju kallistuminen on kiristänyt pakollisia laskuja maksavan yleisön taloutta ja hermoja, se on selvä.

Mutta jos yhtään lohduttaa, sama energiakriisi on pannut myös sijoittajien energiasalkut mullin mallin – ja vetänyt pohjaa pois "kaikkien" lupaaviksi uskomilta suosikkisijoituksilta.

Näin on laita ainakin kansainvälisillä osakemarkkinoilla, joilla viimeksi kulunut vuosi on ollut "puhtaan" energian sijoituksille suoranaista painajaista – mutta "likaisen" energian sijoituksille sitäkin antoisampaa unelmakautta.

Näin on käynyt jokseenkin yllättäen ja vastoin sijoittajienkin laajasti omaksumia ilmasto- ja ympäristöihanteita, sillä sijoituskohteiden jako "puhtaisiin" suosikkeihin ja "likaisiin" hylkiöihin on ollut kenties jyrkintä juuri energia-alan sijoituksissa.

Viime vuosina voimistuneet ilmasto- ja ympäristöihanteet sekä niitä patistanut poliittinenkin paine ovat kannustaneet sijoittajia suosimaan "puhtaita" ja hylkimään "likaisia" sijoituskohteita.

Energia-alan osakesijoituksissa tämä voimistunut suuntaus on kasvattanut uusiutuvaa energiaa kehittävien, tuottavien ja myyvien yhtiöiden suosiota ja heikentänyt – tai paremminkin romahduttanut – perinteisten energiayhtiöiden, kuten öljy-yhtiöiden, suosiota.

Aikansa tämä suosion jyrkkenevä erkaneminen näkyi odotusten mukaan kurssinousuissa ja -laskuissa, mikä taas synnytti itse itseään voimistavaa jatkuvuutta.

Mutta koronakriisi ja heti perään energiakriisi panivat tuotot sekaisin – ja löivät sijoittajille jauhot suuhun:

Vuosi sitten tehty osakesijoitus maailman suurimpien "puhtaan" energian pörssiyhtiöihin on nyt rujosti tappiolla – mutta ei sentään yhtä paljon kuin vastaava potti "likaisten" energiayhtiöiden osakkeita on voitolla.

Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Energiasijoitusten kaikin puolin yllättävä ja ainakin niin sanotun vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta kiusallisen suuri tuottoero ilmenee energiaosakkeiden toimialaindeksejä tai niitä mukailevien etf-osuuksien tuottoja vertailemalla.

Yksi esimerkiksi soveltuva vertailupari löytyy maailman suurimman varainhoitoyrityksen Blackrockin etf-indeksiosuuksien valikoimasta.

"Puhtaan" energian pörssiyhtiöihin sijoittava iShares Global Clean Energy ETF on vuodessa menettänyt arvostaan lähes 40 prosenttia, kun taas pääosin "likaisen" energian yhtiöihin sijoittava iShares Global Energy ETF on kasvattanut arvoaan yli 40 prosenttia.

Kyse on sijoituskohteiden rajaamista lukuun ottamatta samoin periaattein toimivista energia-alan etf-indeksiosuuksista, jotka sijoittavat varansa kohdealansa maailman suurimpiin pörssiyhtiöihin laajasti hajauttaen.

Toteutunut tuotto ei takaa mitään tulevasta – mutta se voi silti antaa ajattelemisen aihetta.

Etf-indeksiosuudet ovat pörssilistattuja sijoitusrahastoja, jotka tavoittelevat kohdeindeksinsä tuottoa. Tällaisiin etf-osuuksiin sijoittamalla kuka tahansa voi pienelläkin summalla hankkia laajasti hajautetun energiasijoituksen (tai minkä tahansa muun toimiala- tai markkinasijoituksen).

Vakiomuistutuksen mukaan toteutunut tuotto ei takaa mitään tulevasta – mutta se voi silti antaa ajattelemisen aihetta.

Energiaosakkeiden tuotoista – ja yllättävistä tuottoeroista – voi hetkeksi hiljentyä tuumailemaan esimerkiksi sitä, kuinka tässä nyt näin pääsi käymään.

Uusiutuvan ja muunlaisen "puhtaan" energian piti olla likimain varma sijoitus "vihreään mullistukseen" ja tulevaisuuden lupaaviin mahdollisuuksiin ja enemmänkin, kun taas öljyn ja muun ilmastoa likaavan perinne-energian piti olla mennyttä kalua ja tuota pikaa pelkkä ikävä muisto menneestä.

Näyttääkin käyneen toisin.

Pelkkä talous ei enää ohjaa energiaa

Talouden vaiheita ihmetellessä on yleensä hyvä välttää ajatusta "tällä kertaa kaikki on toisin", sillä useimmiten talouden suuret käänteet toistavat tuttua kaavaa ja vain yksityiskohdat ovat uusia.

Mutta ehkä tällä kerralla jokin on sittenkin muuttunut.

Tämänkertaisessa energiakriisissä ja sitä myöten ehkä pörssien energiaosakkeissakin erottuu tuttujen kuvioiden taustalla myös joukko upouusia voimia, joiden vaikutuksesta tämä talouskäänne ei ehkä sujukaan täysin tuttua rataa.

Jos energiamarkkinoiden iso kuva olisi entisenlainen, alkaisi energiakriisi eli energiaraaka-aineiden kallistuminen ennen pitkää houkutella uutta pääomaa tuotannon ja tarjonnan lisäämiseen – niilläkin "likaisilla" energia-aloilla, joiden kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta tässä kriisissä on kysymys.

Pelkkä odotus tarjonnan lisääntymisestä asettaisi rajansa hintojen nousulle, ja tarjonnan lisäännyttyä hinnat tapaisivat luontaisen lakipisteensä ennen kuin alkaisivat taas laskea.

Näin toistuisi hyödykemarkkinoiden ikiaikainen hintasykli – ja samalla vahvistuisi nyrkkisääntö, jonka mukaan hintojen nousu on parasta lääkettä hintojen nousua vastaan.

Mutta tässä kriisissä vanha nyrkkisääntö ei välttämättä päde, sillä pääomaa ohjaa nyt joukko uusiakin voimia.

Hintojen nousu olisi jo houkutellut suuren määrän pääomaa perinteisen energian tuotantoa ja tarjontaa lisäämään, mutta hanttiin panevat voimat ovat ainakin toistaiseksi olleet vahvempia kuin hintojen houkutus.

Talouden koronashokki oli käänne

Energiainvestointeja ohjaavat – ja "likaisen" energian investointeja pidättelevät – vasta viime vuosina toden teolla voimistuneet ilmasto- ja ympäristöhuolet, sijoittajien vastuullisuusjulistukset ja -sitoumukset sekä hallitusten asettamat päästörajoitukset.

Ajankohtainen esimerkki on Euroopan unionin EU:n niin sanottu kestävän rahoituksen taksonomia-luokittelukehikko, jonka on tarkoitus edistää talouden "vihreää mullistusta" ohjaamalla yksityistäkin rahoitusta talouden "puhdistamiseen".

Aikansa nämä suuntaukset vaikuttivat tuottoisiltakin, sillä alati kasvava pääoman virta "puhtaan" energian suuntaan oli omiaan nostamaan yhä suositumpien sijoituskohteiden hintoja. Samoin pääoman vetäytyminen perinteisistä "likaisista" energiamuodoista oli omiaan painamaan hintoja ja rasittamaan sijoitustuottoja.

Pari vuotta sitten kuvio meni kuitenkin uusiksi ja pakka sekaisin, kun ensin koronakriisi pani talouden kiinni ja vähän myöhemmin talouden seisokki pani energiamarkkinat mullin mallin.

Talouden ensishokissa vuoden 2020 keväällä raakaöljyn kysyntä supistui niin rajusti, että tuotannolle ei tahtonut löytyä vastaanottajia tai varastoja – ja raakaöljyn hinta painui hetkellisesti jopa negatiiviseksi.

Ensin koronakriisi pani talouden kiinni ja vähän myöhemmin talouden seisokki pani energiamarkkinat mullin mallin.

Saman vuoden syyskaudella ensimmäisten korona-aaltojen ja -rajoitusten hellitettyä öljyn ja maakaasun kysyntä toipui ja alkoi pian kasvaa voimakkaammin kuin tuotantoa oli mahdollista lisätä.

Perinteisen "likaisen" energian osakekurssit lähtivät yhä jatkuvaan nousuunsa juuri vuoden 2020 syksyllä.

Myös "puhtaan" energian osakkeet toipuivat pian kevään 2020 koronashokistaan, mutta niiden kurssit tapasivat tähänastisen huippunsa viime tammikuussa. Siitä alkoi yhä jatkuva lasku.

Energiakriisi voi vielä pitkittyä

Ilmastohuolet ovat edelleen yhtä vakavia tai jopa vakavampia kuin ennen korona- ja energiakriisien leimahdusta, joten "puhdasta" energiaa edistävät ja "likaista" energiaa hylkivät pyrkimykset ovat edelleen pääosin voimassa.

Tämä pätee erityisesti poliittisiin päättäjiin ja sääntelyyn, mutta epäilemättä myös sijoittajien enemmistöön ja erityisesti vastuullisen sijoittamisen valtavirtaan.

Talouden hivuttaminen entistä puhtaampiin energiamuotoihin voi olla ympäristölle eduksi, jos siirtymä onnistuu – ja jos siitä koituu enemmän tavoiteltuja hyötyjä kuin tahattomia haittoja.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että onnistumisesta ei ole takeita, ja että talouden vieroittaminen perinteisistä energiamuodoista ei välttämättä suju täysin kitkattomasti.

Samaan malliin jatkamalla voi olla paras varautua siihenkin valjuun vaihtoehtoon, että energiakriisi on vasta alkanut – ja että esimerkiksi öljyn, maakaasun ja sähkön hinnat voivat vielä kohota lisääkin.

Sivumennen sanottakoon, että energiakriisin pitkittyminen ja paheneminen tarkoittaisi yhä selvemmin myös elintarvikkeiden hintakriisiä, sillä energian hinnalla on keskeinen vaikutus elintarvikeraaka-aineiden ja vaikkapa lannoitteiden tuotantokustannuksiin.

Jos tällaiseen näkymään lipsutaan, on ehkä paikallaan palauttaa sekin mieleen, että energia- ja elintarvikekriiseillä on aikansa jatkuttuaan taipumus muuttua pelkästä talousongelmasta poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi haasteeksi.

Sellaisista ei välttämättä selvitä pelkkien epäsovinnaisten vastavirtasijoitusten avulla.

Lue lisää: Kommentti: Kahden euron bensalitra ja huimat sähkölaskut ovat oire huolestuttavasta talousilmiöstä

Lue lisää: Kommentti: Öljystä tuli hylkysijoitus – paitsi vastavirtasijoittajille, joille öljykriisi lupaa huimaa tuottoa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?