Ylijohtaja toivoo sähkönmyyjiltä asiakkaiden reilua kohtelua sitten, kun sähkön tukkuhinta alkaa laskea

Sähkön kuluttajahinta nousi viime vuonna selvästi. Energiavirasto ei ennakoi sille kovin nopeaa laskua, vaikka Olkiluoto 3 käynnistyisikin.

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi toivoo, että sähkön markkinanhinnan mahdollinen lasku välittyy kuluttajille.

20.1. 11:52

Kuluttaja joutui viime vuonna maksamaan sähköstään selvästi edellisvuotta enemmän.

Energiaviraston arvion mukaan kotitalouden keskimääräinen sähkölasku nousi viime vuonna 250 euroa ja sähkölämmittäjän kustannukset nousivat liki tuhat euroa.

Energian hinnan osuus sähkölaskusta on tällä hetkellä yli 40 prosenttia ja verojen ja siirtohinnan osuus hieman alle 30 prosenttia, kun aiemmin osuudet jakautuivat likipitäen tasan.

Energiavirasto ei lupaa kuluttajille nopeaa helpotusta.

Johtaja Antti Paanasen mukaan sähkön tukkumarkkinahinnat näyttäisivät pysyvän korkealla pitkälle kevääseen.

– Ainakin alkuvuosi voi olla vielä korkeita hintoja. Sitten nähdään, miten tukkuhinnat lähtevät kehittymään vuoden mittaan, Paananen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti sähkönmyyjät laskevat omia sopimushintojaan, kun tukkuhinnat laskevat.

– Sitten, kun sähkön tukkumarkkinahinnat lähtevät laskuun, toivotaan, että kaikki sähkönmyyjät toimivat reilusti omia asiakkaitaan kohtaan, ylijohtaja Simo Nurmi sanoi.

Viime vuoden kallistuminen ei rajoittunut vain Suomeen, vaan sähköenergian hinta tukkumarkkinoilla oli korkeampi eri puolilla Eurooppaa. Suomalaiset eivät sähkön hinnan puolesta yllä euromaiden kärkipäähän.

– Sähkön tukkuhinnat nousivat kaikkialla Euroopassa. Vuonna 2021 hintataso oli selvästi edellisvuosia korkeampi, ja tätä hintatason nousua korosti se, että vuonna 2020 hinnat olivat olleet tavanomaista alemmalla tasolla, ylijohtaja Nurmi sanoi.

Suomen aluehinta nousi vajaasta 30 eurosta viime vuonna yli 70 euroon, mikä on prosentteina huima muutos. Samanlaisia taikka korkeampia nousuprosentteja nähtiin kuitenkin muuallakin.

Samaan aikaan markkinahinnat heittelivät vuorokaudenkin sisällä voimakkaasti, kun kysyntä ylitti hetkittäin tarjonnan.

– Erityisesti kylmä alku- ja loppuvuosi nostivat sähkön kulutusta, Nurmi sanoi.

Hänen mukaansa sähköpulan riski on Suomen huippukulutustilanteissakin edelleen pieni.

– Ainoastaan sellainen tilanne, että sattuisi useampia vikaantumisia tuotantokapasiteetissa tai tuontikapasiteetissa voisi johtaa sähköpulaan.

Riittävyyttä parantaa myös käyttöön tuleva Olkiluoto 3, joka ei kuitenkaan välttämättä vielä poista epätasapainoa huippukulutustilanteissa. Energiavirasto ei vielä arvioi voimalan vaikutusta sähkön hintaan.

Sähkön kulutus kasvoi koko vuonna noin kahdeksan prosenttia, mikä katettiin tuonnin kasvulla. Suomen oman tuotannon kasvu tuli lähinnä tuulivoimasta.

Nettotuonti Venäjältä kasvoi peräti 200 prosenttia. Asiaan ovat vaikuttaneet myös Pohjoismaiden välisen siirtokapasiteetin rajoitukset. Ruotsin kautta ei saatu tuotua Suomeen riittävästi halvempaa energiaa Norjan vesivoimaloista.

– Lisäksi viime vuosi oli vesitilanteeltaan erityisen huono, kesä oli kuiva, ja syksyn sateet eivät onnistuneet korjaamaan tilannetta, vaan pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste oli keskimääräistä alhaisempi, Nurmi tähdentää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?