Sähköverkkoyhtiöt kapinoivat sähkön siirtohintojen alenta­mista vastaan

Sähkön siirtohintojen nousu on yksi sähkömarkkinoiden viime vuosien kestoaiheista. Nyt se aiotaan pistää aisoihin, mutta verkkoyhtiöiden mukaan on menty jo liiankin pitkälle.

Sähköverkoissa on tulevina vuosina suuria investointitarpeita, verkkoyhtiöt korostavat.

19.1. 14:36

Lähes kaikki Suomen jakeluverkkoyhtiöt hakevat Energiaviraston päätöksiin muutosta.

Taustalla on uuden sähkömarkkinalain voimaantulo viime elokuussa. Sen pohjalta Energiavirasto päätti joulukuussa muuttaa valvontamenetelmiään, joilla vaikutetaan sähkön siirtohintojen kehitykseen.

Valvontamenetelmillä arvioidaan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta laskemalla ennakoituja tuottoja.

Asia on ollut tärkeä myös hallituspuolueille, etenkin keskustalle. Sen mukaan lakimuutoksella leikataan jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja jarrutetaan viime vuosina jatkuneita hinnankorotuksia. Lakimuutoksella siirtomaksujen vuotuista korotuskattoa laskettiin 15 prosentista 8 prosenttiin.

Sähkön kuluttajahinnasta noin kolmasosa koostuu siirtomaksuista. Taloussanomien syksyllä tekemän selvityksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana kovimmat siirtomaksujen nostajat ovat painottuneet pohjoiseen ja Savoon.

Nyt sähköverkkoyhtiöt haluavat markkinaoikeuden näkemyksen siitä, ovatko Energiaviraston esittelemät muutokset lain kirjaimen mukaisia.

Energiaviraston ylijohtaja Timo Nurmi luottaa siihen, että viraston kanta on vankalla pohjalla.

– Muutoksiin on sähkömarkkinalain muutoksesta johdetut vahvat ja selkeät perusteet. Olen varma, että meidän päätöksemme pitävät myös tulevassa oikeuskäsittelyssä, Nurmi sanoo.

Hänen mukaansa valvontamenetelmien muutokseen velvoittaa jo uusi sähkömarkkinalaki.

– Lainsäädäntö on muuttunut kesken valvontajakson olennaisella tavalla. Käytännössä meillä viranomaisena on tällöin lakisääteinen velvollisuus muuttaa menetelmiä kesken valvontajakson, Nurmi sanoo.

Energiavirasto arvioi, että esiteltyjen muutosten kokonaisvaikutus laskee sähkön jakeluverkkotoiminnan tuottotasoa tänä vuonna aikaisempaan verrattuna noin 40 prosenttia.

Energiateollisuuden mukaan sähköverkkoyhtiöiden liikevaihto laskisi tänä vuonna peräti 295 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kuudetta osaa kokonaisliikevaihdosta.

Energiateollisuuden mukaan muutos on energia-alan kannalta kohtuuton ja se vaikeuttaa monen verkkoyhtiön mahdollisuuksia rahoittaa vanhenevan verkon vaatimat investoinnit.

Näin toimitusvarmuustavoitteet karkaavat samaan aikaan kun riippuvuus sähköstä kasvaa. Varsinkin maaseudun jakeluyhtiöille tämä voi olla hankalaa, kun edessä ovat suuret maakaapelointiurakat.

Pienempien energiantuottajien edunvalvontajärjestö Paikallisvoima kritisoi valmisteilla ollutta päätöstä lausunnossaan joulukuun alussa. Sen mukaan muutokset olisi voitu toteuttaa meneillään olevan valvontajakson päätyttyä kahden vuoden kuluttua.

Paikallisvoiman mukaan muutos lyhyellä varoitusajalla kesken valvontajakson on hyvin poikkeuksellista ja rikkoo suomalaista sääntelyperinnettä.

Paikallisvoima edustaa noin neljääkymmentä suomalaista jakeluverkkoyhtiötä. Näistä käytännössä kaikki ovat toiminnanjohtaja Toivo Hurmeen mukaan kanteen takana.

Hänen mukaansa laki määrää perusteet sille, koska Energiavirasto voi muuttaa menetelmiään kesken valvontajakson ja nämä eivät nyt täyty.

– Jos lainvoimaista viranomaispäätöstä muutetaan kesken määräaikaisen voimassaoloajan, on se aika poikkeuksellinen oikeustoimi ja siihen täytyy olla erityiset perusteet, Hurme sanoo.

Hänen mukaansa tällainen peruste voi olla, että verkkoyhtiöiden toimintaolosuhteista tapahtuu olennaisia muutoksia tai jos lainsäädäntö muuttuu. Nyt kyse on vain jälkimmäisestä.

– Toimitusvarmuuden määräaikoihin on sähkömarkkinalaissa annettu pidennystä. Virasto on kuitenkin muuttanut valvontamenettelyä huomattavasti enemmän kuin mihin lainsäädäntö antaa edellytykset.

Virasto on poistanut toimitusvarmuuteen liittyvän aikarajan pidennyksen myötä toimitusvarmuuskannustimen, mitä verkkoyhtiöt eivät sinänsä kritisoi. Sen sijaan esimerkiksi yksikköhintojen muutos ei ole Hurmeen mukaan perusteltua.

– Lainsäädännössä ei ole sellaista konkreettista kirjausta, joka edellyttäisi virastolta tällaista. Taustalla on yleinen poliittinen ponsi, jolla halutaan rajoittaa siirtohintojen nousua. Valvontaviranomaisen tulisi kuitenkin olla riippumaton poliittisesta ohjauksesta.

Hurme korostaa, että tarve investoida sähköverkkoihin lähivuosina ei ole poistunut mihinkään tuulivoiman lisääntyessä ja sähköautojen yleistyessä ilmastotoimien myötä.

– Sähkönsiirron hinnoittelusta on tullut poliittinen kuuma peruna, mikä on valitettavaa. Suomi sähköistyy kovaa vauhtia ja meillä on kasvavia paineita kehittää ja vahvistaa sähköverkkoja.

Lakimuutoksen vaikutukset toteutuviin siirtomaksuihin riippuvat siitä, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella asuu.

Ylen suurimmille sähköyhtiöille tekemän kyselyn mukaan valtaosa keskisuurista ja suurista sähkön jakeluyhtiöistä pitää siirtomaksut ennallaan alkaneena vuonna ja useat aikovat laskea niitä.

Suomen suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ovat Caruna, Elenia Verkko ja Helen Sähköverkot. Yhteensä yhtiöitä on lähes kahdeksankymmentä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?