Kummallinen käänne: työkyvyttömyys vei aiempaa harvemman eläkkeelle

Olemmeko todella alkaneet voida paremmin? Työeläkeyhtiöissä tähän ei oikein uskota, mutta laskua selittäviä mahdollisia syitä voi olla useita. Pitkittyneen koronan vuoksi työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty hyvin vähän.

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat laskussa. Silti masennus vielä paljon väkeä eläkkeelle.

20.1. 7:03

Työeläkevakuutusyhtiöiden myöntämien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni viime vuonna merkittävästi verrattuna edellisvuoteen.

Isoista taloista lukunsa on saanut täysin valmiiksi Ilmarinen. Se kertoo myöntäneensä työkyvyttömyysseläkkeitä viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Varman luvut valmistuvat lähipäivinä, mutta ylilääkäri Jan Schugk kertoo, että ne näyttävät selvästi laskusuuntaan –joskaan eivät aivan yhtä paljon kuin Ilmarisella.

Julkisen puolen työeläkevakuuttaja Keva kertoo, että sen myöntämien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi viime vuonna noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Hakemusmäärät vähenivät noin kolme prosenttia. Keva huolehtii esimerkiksi kuntien, valtion, kirkon ja tulevien hyvinvointialueiden eläkkeistä.

Pienemmistä eläkevakuutusyhtiöistä Elo kertoi tiistaina, että sen myöntämien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski seitsemän prosenttia.

Myös hakemusten määrät olivat laskussa. Ilmarisen luvut ovat valmiit ja siellä työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni 5 prosenttia edellisvuodesta.

Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen syyt ovat vanhat tutut: mielenterveyden häiriöt – erityisesti masennus – ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Suuret laskuluvut saavat miettimään, olemmeko alkaneet voida korona-aikana paremmin.

– En usko, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.

Hän haluaa lisää tietoa ilmiöstä, ennen kuin mitään varmaa voi sanoa.

– Yksi laskua selittävä tekijä on, että meillä on paljon hoitovelkaa. Osalla ihmisistä vastaanottokäynnit ovat korona-ajasta johtuen peruuntuneet tai vastaanottokäyntien väliä on pidennetty, osalla eivät riitä voimat. Työkyvyttömyyseläke on erittäin pitkän matkan viimeinen vaihe, ja arvelen, että hakemusmäärät tulevat taas kasvamaan, kun tilanne normalisoituu, hän sanoo.

Varman Jan Schugk pitää hyvänä sitä, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvussa. Hänestä se voi merkitä, että työnantajat tekevät kaikkensa pitääkseen ihmisiä töissä. Schugk allekirjoittaa myös Halosen ajatuksen, että ihmisiä voi olla vielä hoitojonoissa.

Molemmat puhuvat siitä, miten työterveydestä tulee viestiä ahdistusoireiden kasvusta. Ne näkyvät toistaiseksi sairauspoissaoloissa, eivät vielä työkyvyttömyyseläkkeissä.

Lue myös: Miksi nuoret eivät jaksa töissä? Yhä useampi on sairauslomalla mielenterveyssyistä

Tilastojen suurin yllätys on, että Ilmarisessa mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet laskivat viime vuonna 15 prosenttia. Se on huima lasku.

Tilastojen suurin yllätys on, että Ilmarisessa mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet laskivat viime vuonna 15 prosenttia.

Silti masennus on yleisin yksittäinen sairaus, jonka vuoksi Ilmarinen myönsi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeen. Ennen kaikkea se aiheuttaa työkyvyttömyyttä naisille: masennuksen vuoksi myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä 60 prosenttia meni naisille.

Suurin kasvu oli 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naisille masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi 30 prosenttia. Miesten kasvuprosentti tuossa ikäryhmässä on 20.

Nuorten naisten masennuksesta puhuu myös Varman Jan Schugk. Hän haluaisi, että masennuksen ja ahdistuksen vuoksi työterveyteen hakeutuvat ihmiset saataisiin pidettyä töissä, ja samalla ohjattua avun pariin.

– Sairausloma voi olla ensiapu. Mutta jos ihminen lähetetään lääkkeiden kanssa pitkälle sairauslomalle, eikä muuta apua ole tarjolla, se ei tilannetta paranna, Schugk sanoo.

Tarvittaisiin terapiaa, joka on monin paikoin varsin tukossa. Ihmiset etsivät kuukausikaupalla itselleen terapeuttia, koska monella terapeutilla ei ole vapaita aikoja tai he eivät ota ollenkaan uusia asiakkaita.

– Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada kolmeksi vuodeksi. Se on sinänsä hieno asia, mutta tarkoittaa, että uusien kuntoutujien on vaikeaa päästä systeemiin sisään. Haluaisin, että painopiste muuttuisi enemmän lyhytpsykoterapian suuntaan, Schugk perustelee näkemystään.

Kevan asiakkaina on paljon naisvaltaisia kuntien sote-alan ammattilaisia. Kevan eläkejohtaja Merja Paananen sanoo, että heidän viime vuoden tilastoissaan tuki- ja liikuntaelinperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet näyttäisivät olevan hienoisessa laskussa ja mielenterveysperusteiset pysyneen suunnilleen samana. Kevan lopulliset tilastot eivät vielä ole valmistuneet.

Kolmannen koronavuoden alkaessa on kysyttävä, näkyykö eläkeyhtiössä koronaan liittyviä työkyvyttömyyshakemuksia. Vastaus on, että hyvin vähän.

Ilmarinen on myöntänyt viime vuonna pitkittyneen koronan vuoksi neljä työkyvyttömyyseläkettä. Kristiina Halosen mukaan hakemusmäärät olivat niin pieniä, että niistä ei voi ennustaa koronan aiheuttamisen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää tulevaisuudessa.

Kevassa pitkittyneen koronan vuoksi on myönnetty noin 15 työkyvyttömyyseläkettä, Varmassa kaksi.

Vakuutusyhtiö Elo kertoo tiedotteessaan, että koronaan liittyneiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä oli viime vuonna hieman yli kymmenen. Koronaan liittyvien myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää yhtiö ei kerro.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?