Tunnelmat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon sekä ammattiliittojen JHL:n ja Jytyn yhteisessä tiedotustilaisuudessa olivat tänään maltilliset, mutta vaatimukset olivat selkeitä eli pienet korotukset eivät nyt riitä.
Mahdollisesta lakoista liittojen puheenjohtajat eivät vielä luvanneet mitään vaan totesivat olevansa sovitteluhaluisia.
Viime viikolla alkaneissa kunta-alan neuvotteluissa sovitaan yhteensä yli 400 0000 palkansaajan työehdoista. Suurimpiin työntekijäryhmiin kuuluvat esimerkiksi hoitajat.
Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen toivoo, että sopimuksiin päästäisiin, vaikka lakkoasekin on mahdollinen.
– Tavoite on saada helmikuun loppuun sopimus ilman työtaisteluita. Koronasta huolimatta työtaisteluvalmius on olemassa.
Myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Jytyn Jonna Voima totesivat, että sopimusten yksityiskohdat pyritään ratkomaan muualla kuin valtakunnansovittelijan pöydässä.
– Tavoite on, että ratkaisu tulee neuvottelupöydistä eikä Bulevardilta, Voima sanoi.
Suurinta vääntöä käydään palkankorotuksista. Jo aiemmin tullut tietoa, että liitot eivät pidä tähän asti teollisuudessa syntyneitä ratkaisuja minään päänavauksina, vaikka teollisuuden työnantajien puolelta tällaista on liputettu.
– Mitään yleistä linjaa ei voi syntyä, kun yksityisellä sektorilla tehdään enenevässä määrin yrityskohtaisia sopimuksia, Luukkainen sanoi.
Hänen mukaansa tärkeintä on riittävän ostovoiman turvaaminen kiihtyvän inflaation oloissa. Sitä tähän mennessä syntyneet sopimukset parin prosentin palkankorotuksineen eivät ole tarjonneet.
Jukon tavoitteisiin kuuluu uusi monivuotinen palkkaohjelma. Sillä kurottaisiin kiinni viime vuosina syntynyttä palkkakuilua yksityiseen sektoriin nähden.
– Nyt tarvitsemme palkkaohjelmaa, jolla tätä eroa kavennetaan, sanoi Luukkainen.
Hänen mukaansa kunta-alan työntekijät ovat pärjänneet viime vuosina sopimuspöydissä periaatteessa hyvin, mutta yksityisen sektorin tarjoamiin palkkaliukumiin ei ole ylletty. Tämä näkyy toteutuneissa ansioissa.
– Se mitä sovitaan, ei ole ihan yksi yhteen mitä maksetaan, Luukkainen sanoi.
– Julkisella sektorilla, varsinkin kunta-alalla, näitä liukumia on todella vähän.
Myös ammattiliitto JHL tavoittelee palkkaohjelmaa ja merkittäviä yleiskorotuksia ostovoiman turvaksi. Samat vaatimukset on naisvaltaisia aloja edustavalla Jytyllä.
Jukon lisäksi kunta-alan työntekijäpuolella on kolme pääsopijajärjestöä. Nämä ovat julkisen alan unioni JAU, jonka muodostavat yhdessä JHL ja Jyty, sekä sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote, joka jättäytyi nyt pois yhteisestä tiedotustilaisuudesta.
Soteen kuuluu muun muassa sairaanhoitajien puolesta neuvotteleva Tehy, jonka puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on jo kertonut jäsentensä tarvitsevan merkittäviä palkankorotuksia.
Sairaanhoitajien muita suuremmat korotukset eivät saaneet paikalla olleilta saanut varauksetonta kannatusta.
Opetusalan OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen ei näe realistisena, että joku ala saisi lävitse muita suurempia korotuksia. Hän myönsi, ettei hoitajien palkkataso ole riittävän kilpailukykyinen, mutta hänen mukaansa sama tilanne on myös monella muulla sopimusalalla, kuten varhaiskasvatuksessa.
– Tarvitsemme palkka-ohjelmaa, jota kohdennetaan sopimusalakohtaisesti.
Myös julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine katsoo, että palkkaohjelma on avainasemassa. Se auttaa pitämään kiinni pandemian kannalta kriittisestä työvoimasta. Rahoitusta siihen saataisiin, kun kunta-alalta eläköityy lähivuosina runsaasti työvoimaa.
– On huomattu selkeästi, että on ollut työvoimavajetta, kunnissa on selkeästi säästetty ja vähennetty henkilökuntaa.
Työvoimapulaa on sote-sektorin lisäksi myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Niemi-Laineen mukaan lisätyövoiman palkkaamiseen pitäisi nyt ohjata lisärahaa.
Oman lähivuosien työmarkkinahaasteensa luo uusien hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi eli samasta tehtävästä pitäisi saada sama palkka.
Lue lisää: Iso ja kallis muutos tulossa: näille työntekijöille voi olla luvassa lisää palkkaa
Hyvinvointialueiden myötä tulee jättimäinen työntekijöiden siirtymä kun yli 170 000 ihmistä vaihtaa työnantajaa, Jytyn puheenjohtaja Voima korosti.
Eri työnantajilta tulevien palkkataso voi poiketa selvästikin, jolloin samassa tehtävässä voi olla erilainen tehtäväkohtainen palkka.
– Kun ihmisillä on samassa tehtävässä erilainen palkka, se pitää yhteensovittaa. Tämä tuo mukanaan mittavan ja erittäin kalliin palkkaharmonisoinnin tarpeen, Voima sanoi.
Hänen mukaansa kustannus tulee olemaan vähintään satoja miljoonia euroja.
– Samapalkkaisuus on niin tärkeä periaate, että sitä on noudatettava myös tulevilla hyvinvointi-alueilla. Samasta työstä sama palkka.
