Mikko, 20, hakee kolmatta kertaa jatko-opintoihin ja tuskailee pisteytystä – ”Tästä tulee tosi paljon paineita hakijoille”

Ensikertalaisuuskiintiön menettää, jos ottaa vastaan opiskelupaikan, jonne ei ensi sijassa halua.

Korkeakouluihin lisättiin koulutusten aloituspaikkoja vuosille 2020–2022.

24.1. 18:43

Mikko Jaskari, 20, ylioppilas vuosimallia 2020, toivoo pääsevänsä jatko-opintoihin vihdoinkin kiinni. Kauhavalla asuva nuori mies pyrki heti kirjoitusten jälkeen Tampereen yliopistoon lukemaan hallintotieteitä, mutta paikka ei auennut.

Seuraavana vuonna hän yritti uudestaan, paremmilla pisteillä, mutta jäi edelleen varasijalle muutaman kymmenen varasijan päähän.

Jaskari sai Härmän lukiosta yo-paperit, jotka ovat vahvaa keskitasoa, yksi eximia, kolme magnaa ja pari C:tä eli cum laude approbaturia.

Muutama muukin opiskelupaikka oli haussa, mutta toistaiseksi Jaskari on päätynyt pitämään välivuotta, jona aikana hän tekee töitä.

– Jos menee jonnekin minne ei oikeasti halua, menettää ensikertalaisuuskiintiön, ja se taas vaikuttaa merkittävästi yo-todistuksen pisteytykseen. Töitä tekemällä saa sen sijaan rahaa ja pärjää välivuotena vähän paremmin.

Kiintiön menettää, jos ottaa opiskelupaikan vastaan.

– Tästä tulee tosi paljon paineita hakijoille.

– Onhan se masentavaa, kun katsoo tilastoja heti koulun jälkeen opiskelemaan päässeistä, kun osuus on aika pieni. Pitäisi miettiä jotain keinoja, joilla saadaan muutaman viime vuoden aikana kertynyttä sumaa purettua ja lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin.

Tilastokeskuksen mukaan moni ylioppilas joutuu Jaskarin tavoin pitämään välivuoden tai -vuosia ennen jatko-opiskelupaikan löytymistä, vaikka suurin osa hakee jatko-opiskelupaikkaa heti yo-kirjoitusten jälkeen.

Vielä kolmen välivuoden kuluttua 27 prosenttia ylioppilaista oli ilman jatko-opiskelupaikkaa, kun katsottiin vuonna ylioppilaaksi valmistuneiden jatkokoulutukseen pääsyä vuosina 2017–2020.

Jatko-opintopaikan yhden välivuoden jälkeen oli saanut hieman yli puolet. Korkeakouluissa opintonsa oli aloittanut 45 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa viisi prosenttia.

Uusien ylioppilaiden välitön pääsy opiskelemaan on vaikeutunut jo pitkään 2000-luvulla, mutta suunta näyttää kääntyneen vuonna 2020, Opetushallituksesta kerrotaan.

Korkeakouluihin lisättiin koulutusten aloituspaikkoja vuosille 2020–2022.

– Myönteistä käännettä on edesauttanut toivon mukaan muutkin korkeakoulujen opiskelijavalintoihin tehdyt uudistukset kuin vain aloituspaikkojen lisääminen, niin ainakin on ollut tarkoitus, Opetushallituksen erityisasiantuntija Pirjo Karhu sanoo.

Korkeakouluvalinnoissa on pyritty auttamaan nopeampaa siirtymistä jatko-opintoihin siten, että sisään voi päästä myös pelkällä tutkintotodistuksella. Näin kovan ylioppilastutkintokevään jälkeen ei tarvitsisi heti valmistautua valintakokeisiin.

– Tosin tässä on ollut omat käytännön ongelmansa. On ollut tiedossa, että joissakin tapauksissa todistusvalintojen tulosten valmistuminen ja valintakokeiden aikataulut ovat liian lähellä toisiaan eikä hakija aina ole saanut tietää riittävän ajoissa, onko hänen syytä valmistautua valintakokeisiin vai pääseekö hän todistuksella hakemaansa koulutukseen.

Toinen aiemmin tehty uudistus, jonka tarkoitus on osaltaan nopeuttaa jatko-opintoihin sijoittumista, on ensikertalaiskiintiö. Niille hakijoille, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa, varataan enemmän aloituspaikkoja, ja tarkoituksena on, että tämä osaltaan edistää nopeampaa sijoittumista jatko-opintoihin.

Kiintiötäkin on arvosteltu, sillä monet hyväksytyksi tulleet hakijat eivät uskalla tai halua ottaa paikkaa vastaan sellaisesta hakemastaan koulutuksesta, joka ei ole heillä ensisijainen toive, kun he pelkäävät ensikertalaisstatuksen menettämistä.

– Tätä pelkoa on kuitenkin pyritty rauhoittelemaan muun muassa sillä tiedolla, että korkeakouluilla on yhteishaun lisäksi myös muita hakuväyliä, joiden kautta voi hakea siirtoa toiseen korkeakoulutukseen.

Jaskari on ollut töissä apteekissa teknisenä työntekijänä ja tekee tällä hetkellä sijaisuuksia koulussa. Lisäksi hän on mukana kuntapolitiikassa.

Jaskari kokee, että avoimen yliopiston opintokokonaisuudet ovat kalliita, samoin valmennuskurssit. Kaikki paukut on pistettävä nyt keväälle, jolloin olisi kolmas yritys.

Vuonna 2020 ilman jatkopaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden osuus pieneni edellisvuodesta seitsemän prosenttiyksikköä.

Ammattikorkeakouluihin jatkaneiden osuus kasvoi vajaat kolme ja yliopistoihin viisi prosenttiyksikköä. Ammatilliseen koulutukseen jatkoi sama osuus tuoreita ylioppilaita.

Miehistä 58 prosenttia ja naisista 66 prosenttia jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?