Osalla pientalojen omistajista edessä jopa kymppitonnien remontit? Tätä EU:n ehdotus voisi tarkoittaa

EU:n energiansäästötalkoot voivat käydä jatkossa myös suomalaisen omakotiasujan kukkarolle.

Öljypolttimen vaihto ekologisempaan lämmitysmuotoon on yksi tapa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

19.1. 7:34

EU:n uudet tiukemmat energiansäästövaatimukset uhkaavat kasvattaa selvästi suomalaisten kiinteistönomistajien kustannuksia lähivuosina.

Komissio ehdottaa nykyistä parempaa energiatehokkuuden tasoa sekä nykyisille että uusille rakennuksille tiukentamalla nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia.

Ehdotuksen mukaan uusien rakennusten olisi oltava nollapäästörakennuksia vuodesta 2030 lähtien ja julkisten rakennusten jo vuodesta 2027 alkaen.

Vanhojen rakennuksien vaatimukset kiristyvät siten, että energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia olisi saatava nousemaan huonoimmasta energialuokasta seuraavaan.

Komission ehdotus on osa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasuja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus on parhaillaan unionin jäsenvaltioiden käsittelyssä. Motivan johtavan asiantuntijan Harri Heinaron mukaan se on toteutuessaan merkittävä.

– Kyseessä on nykyiseen nähden aika iso muutos. Nykyään energiatehokkuutta pitää parantaa vanhoissa rakennuksissa vain, kun kyseessä on jokin rakennusluvanvarainen hanke, Heinaro sanoo.

Jatkossa vaatimukset koskisivat kaikkia heikoimman energialuokituksen rakennuksia.

Energialuokka ilmaisee kilowattituntien määrän, jonka rakennus tarvitsee lämmitykseen neliömetriä kohti normaalissa käytössä.

Huonoin on Suomessa G-luokka, jonne voivat päätyä esimerkiksi vanhalla öljypolttimella varustetut omakotitalot. Juuri näitä komissio patistelee nyt energiaremonttiin.

– Joukossa voi olla heikossa kunnossa olevia ja todella pitkän aikaa sitten rakennettuja rakennuksia. Käytettävällä energiamuodolla on vaikutusta luokkaan. Öljyn lisäksi toinen on sähkölämmitys.

Kyse on kuitenkin vasta komission ehdotuksesta, joten se saattaa vielä muuttua merkittävästikin käsittelyiden jälkeen.

Luonnos sisältää uusia ja tiukkoja määräyksiä

Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen kuvaa esitystä nykymuodossaan kohtuuttomaksi pientaloasujan kannalta.

– Luonnos sisältää uusia ja tiukkoja määräyksiä. Se on kirjoitettu nyt niin, että ne ovat velvoittavia, Keränen sanoo.

– Jos luonnos menisi läpi tällaisenaan, siitä tulisi pakottavaa lainsäädäntöä. Se koskisi todella suurta kiinteistömäärää ja kustannukset olisivat merkittäviä.

Luonnoksessa lopullisten energialuokkien määräytyminen jää vielä epäselväksi. Periaate on kuitenkin selvä: osa rakennuskannasta jäisi toimia edellyttävään heikoimpaan luokkaan.

– Vielä ei ole selvää, mitä toimia vaadittaisiin energialuokan nostoon. Joka tapauksessa se maksaa, Keränen sanoo.

Helpoimpia tapoja nostaa vanhan rakennuksen energialuokkaa on vaihtaa lämmitysmuoto toiseen, lisätä eristeitä taikka uusia ikkunoita. Nämä voivat tarkoittaa jopa kymmenien tuhansien eurojen remonttia.

Omakotiliiton mukaan kustannukset riippuvat lopullisista energiatehokkuuden raja-arvoista.

Käytännössä energialuokkaan vaikuttavat lämmitysmuodon lisäksi muutkin tekijät, kuten rakenteet ja jopa ikkunoiden ilmansuunnat. Sen sijaan asukkaan kulutustottumukset eivät siihen vaikuta.

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa omakoti- ja paritaloa. Komission ehdotuksen mukaan jatkossa vaatimukset koskisivat kaikkia heikoimman energialuokituksen rakennuksia.

Nykyisten energiatodistusten perusteella energiatehokkuudeltaan heikkokuntoisia eli luokkiin F ja G kuuluvia omakotitaloja ja paritaloja on kuusi prosenttia.

Rivitaloja on yhteensä 82 000, joista tehtyjen energiatodistusten perusteella noin neljä prosenttia on energiataloudeltaan heikkoja.

Parhaimpiin energialuokkiin A, B ja C kuuluvat viime vuosikymmenellä valmistuneet tai uudet rakennukset ja tätä vanhemmat korjatut rakennukset.

Luokitusta on arvosteltu liian epämääräiseksi ja myös sen hyödyllisyyttä on kyseenalaistettu. EU:n esitys merkitsisi sitä, että energialuokitus yhtenäistyisi unionin alueella.

Komission esitys on nyt käsiteltävänä ympäristöministeriössä. Hallituksen ehdotus Suomen kannaksi direktiiviin on määrä toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?