Kuntien työntekijöiden palkkaharmonisointi käy kalliiksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Iso ja kallis muutos tulossa: näille työntekijöille voi olla luvassa lisää palkkaa

Hyvinvointialueille siirtyy työntekijöitä useista eri kunnista. Tämä pakottaa palkojen yhdenmukaistamiseen, sillä samanlaisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.

Kuntien työntekijöiden palkkaharmonisointi käy kalliiksi, mutta on sote-uudistuksen takia pakko tehdä.

11.1. 7:15 | Päivitetty 11.1. 9:55

Ensi vuoden alussa noin 175 000 työntekijää siirtyy uusien hyvinvointialueiden palvelukseen niin kutsuttuina vanhoina työntekijöinä.

Samalla aletaan hilata pienempiä palkkoja asteittain parempien palkkojen tasolle, koska samanlaisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.

Hyvinvointialue = itsehallinnollinen ja kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka vastaa lakisääteisesti sote-palveluista ja pelastustoimesta ja voi ottaa muita vapaaehtoisia tehtäviä. Suomessa 21 hyvinvointialuetta + Helsingin kaupunki.

Palkkaharmonisointi = Kun työntekijät siirtyvät kunnan palveluksesta hyvinvointialueen palvelukseen (tai aiemmin osa jo kuntayhtymiin) niin kutsutun liikkeen luovutuksen säännösten mukaisesti, palkat pitää yhdenmukaistaa. Se tarkoittaa sitä, että työantajan (hyvinvointialueen), pitää maksaa saman vaativuustason töistä maksaa samaa palkkaa.

Palkkojen harmonisointi on työläs ja vaikea prosessi. Vuonna 2020 työtuomioistuin määräsi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten korvaamaan 30 miljoonaa euroa 4 000 työntekijälle palkkarästeistä, jotka olivat kertyneet väärin tehdystä harmonisoinnissa. Parhaillaan JHLn jäsenillä vireillä on seitsemän oikeusjuttua, jotka liittyvät jollain tavalla harmonisointiin eri sote-kuntayhtymissä.

Mitä palkkaharmonisointi käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkiksi kaksi Akaan ja Nokian kunnissa työskentelevää sote-alan ihmistä, jotka siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

Molempien työtehtävät arvioidaan yhtä vaativiksi. Tästä muodostuu heille tietty peruspalkkataso uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti. Akaalaisen peruspalkka olisi vaikkapa 2 200 euroa ja 200 henkilökohtaista lisää ja nokialaisen 2 400 ja sama 200 euron lisä.

Peruspalkan ero on 200 euroa. Kun samasta työstä ei voi maksaa eri palkkaa, ne on yhtenäistettävä. Tavasta ovat työntekijäpuoli ja työnantajat erimielisiä.

Esimerkiksi JHL:n mukaan palkat pitää hilata kärki- tai piikkipalkan tasolle, eli esimerkissä 2 400 euroon. KT:n eli Kuntatyönajajien mukaan kenenkään palkkaa ei hyvinvointialueille siirtymisen vuoksi alennettaisi, mutta se sovitetaan keskimmäisen palkan eli mediaanin tasolle eri vaativuusryhmittäin.

Kahden esimerkkihenkilön tapauksessa mediaania ei voi laskea, mutta käytännössä uusi palkka olisi JHL:n mallissa 2 400 euroa (ja lisät), KT:n mallissa noin 2 300 euroa (ja lisä) sekä päälle uusi tehtäväkohtainen lisä, jolla palkka nostetaan 2 400 tasolle.

Työnantajien mallin pienempi kustannusvaikutus syntyy siitä, että ylimenevä osa (eli noin 100 euroa) säilyisi vain niin kauan kuin tehtävä pysyisi samana. Seuraava työntekijä ei enää saisi sitä.

Koska palkkaremontti alkaa?

Hyvinvointialueilla on aikaa harmonisointiin noin 2–3 vuotta ensi vuodesta alkaen. Takautuvasti ei palkanlisiä voi hakea 2023 alkaen, mutta hyvinvointialueiden pitää myös viipymättä laatia uskottava suunnitelma harmonisoinnista ja hidastelusta voi poikia jopa uusia valituksia.

Palkkauksen perusrungon neuvottelevat kuntapuolen työmarkkinajärjestöt. Siinä sovitaan mitkä tekijät määrittävät palkan tasoa ja vähimmäispalkkatason. Kukin hyvinvointialue tekee sitten oman tarkemman palkkausjärjestelmänsä.

Kustannusarvioita alkaa syntyä pikkuhiljaa, kun budjettipuolta aletaan laskea tänä vuonna. Maaliskuun alussa valtuustot keräävät hyvinvointialueilta palkkatietoja ja kevään kuluessa saadaan ensimmäisiä alueellisia laskelmia reaalipalkkojen pohjalta.

Paljonko maksaa?

Kukaan ei vielä tiedä, paljonko harmonisointi todellisuudessa maksaa.

Hallituksen arvio palkkojen yhdenmukaistamisen hintahaarukasta on muita arvioita selvästi matalampi, 124–434 miljoonaa euroa. Arvio esitettiin sote-uudistuksen valmistumisen yhteydessä.

– Se on sapluunan tyyppinen arvio, josta ei käy ilmi, millä tavalla se on laskettu tai itselleni se ei ainakaan ole selvää, KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas huomauttaa.

KT:n arvio kustannuksista sen mediaanitason mallilla oli 500 miljoonaa euroa vuositasolla. Kumpikin arvio oli ajalta ennen hyvinvointialueiden syntyä.

– Työnantajan huoli on sinänsä perusteltua, ja on iso asia, jos harmonisointi tehdään kärkipalkkaan sitomalla. Viime sote-uudistuksiin liittyvissä arvioissa puhuttiin 700–800 miljoonan, jopa miljardin euron kustannuksista valtakunnan tasolla, Kristian Karrasch, JHL:n neuvottelujohtaja myöntää.

JHLn mielestä sellaiset harmonisoinnit, jossa mediaania ylemmällä olevien peruspalkkaa lasketaan ja ylimenevä osa muunnetaan joksikin muuksi palkan osaksi, eivät ole olleet ”aitoa harmonisointia”.

– Edelleen maksettaisiin erilaista palkkaa samasta työstä. Se että toiselle maksetaan jollakin toisella palkan nimellä osaa, ei sitä muuksi muuta.

– Jos aivan ääripään vanhoihin kärkipalkkoihin asti mennään, siellä voi olla lääkärinpalkkoja, joissa on tonnin eroja, Nybondas-Kangas puolestaan huomauttaa.

– Nyt odotamme, että jonkinlainen konsensus löytyy työmarkkinapöydältä.

Missä näkyy eniten?

Ainoa alue, jota harmonisointi ei koske, on Helsinki ja Husin alue, joille ei tule hyvinvointialuetta. Palkansaajat pysyvät edelleen samoissa yksiköissä töissä.

Palkkaharmonisointi näkynee eniten niissä hyvinvointialueissa, joilla ei ole vielä toimivaa sote-kuntayhtymää, JHL:stä arvioidaan. Näissä harmonisointia on jo tehty ennen sote-uudistusta.

Isoja, lähelle hyvinvointialueen kokoisia sote-kuntayhtymiä on kymmenkunta.

– Niissä on harjoiteltu tätä, mutta täytyy muistaa, että eivät nekään valmiita vielä ole, Nybondas-Kangas sanoo.

Kuka maksaa?

Mistä rahat sitten tulevat, on osin auki. Rahoitus riippuu siitäkin, saavatko alueet myöhemmin verotusoikeuden. Ainakin alussa rahoitus tulee valtiolta eli veronmaksajilta, joskin esimerkiksi joitakin asiakasmaksuja ne voivat alkaa kerätä itse.

– Monelle hoitajalle, lääkärille ja sosiaalityöntekijälle on hyvä uutinen, että palkat nousevat monilla ilman mitään erityisiä toimenpiteitäkin ja riippumatta ketä äänestää, Nybondas-Kangas sanoo.

Ensimmäiset aluevaalit pidetään 23. tammikuuta. Harmonisointi ei suoraan kuulu vaaliteemoihin, mutta jatkossa aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueiden palveluista ja laadun tasosta, ja siten rahastakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?