Katso, missä köyhät asuvat Suomessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Katso, missä köyhät asuvat Suomessa – onko tässä sote-uudistuksen tikittävä aikapommi?

Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. IS jakoi heidät perustettaville hyvinvointialueille, koska köyhät ratkaisevat koko valtavan sote-uudistuksen onnistumisen.

14.1. 8:15

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät sote-uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, kuka keskittämisessä voittaa ja kuka häviää. Sitä on vaikea sanoa – vielä.

Vuoden päästä aloittavat 21 aluetta ovat kooltaan ja väkimäärältään erilaisia. Runsaan viikon päästä äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa ehdokkaita hyvinvointialueiden valtuustoihin. Helsingissä ja Ahvenanmaalla ei äänestetä.

Yksi väestöryhmä odottaa tulevia aikoja pelonsekaisin tuntein: köyhät. Pienituloiset ovat perinteisesti olleet julkisten terveyspalvelujen suurkuluttajia. Heille on tärkeää palvelujen saatavuus, helppous ja hinta.

Suomessa on Tilastokeskuksen joulukuussa ilmestyneen raportin mukaan lähes 700 000 pienituloista. Vuonna 2020 yksinelävä henkilö oli tilastollisesti köyhä silloin, kun hänen kuukausitulonsa oli 1 277 euroa tai vähemmän. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja oli 2 681 euroa kuukaudessa.

Tuloihin lasketaan mukaan myös sosiaalietuudet.

Lue lisää: Katso, oletko köyhä – tuore tulonjakotilasto paljastaa yhden ikävän asian nuorten tilanteesta

Kun köyhät jaetaan hyvinvointialueille, saadaan kullekin alueelle köyhyysaste: pienituloisten määrä suhteessa väestöön. Pohjois-Karjalassa köyhyysaste on Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan 17,8, samanlaisia lukuja tilastot näyttävät myös Keski-Suomesta ja Etelä-Karjalasta, sen sijaan Uudenmaan hyvinvointialueilla prosenttiluku on alle 10.

Kuntien välisessä vertailussa köyhien kuntia ovat Pertunmaa, Juuka ja Sottunga.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille, kuntien menotaakka pienenee: soten rahoitus siirtyy valtiolle. Rahaa hyvinvointialueet tarvitsevat heti yhteensä noin 20 miljardia euroa vuodessa – ja siitä summat kasvavat vuosittain.

Soten tuomista miljardisäästöistä harva enää puhuu.

Maakuntaveroa ei ainakaan vielä ole tulossa hyvinvointialueille, ehkä myöhemmin. Kun köyhien määrää katsoo joillain alueilla, lienee selvää, että merkittäviä summia ei maakuntaverolla kerätä.

Lue lisää: Kommentti: Kohuttu ja parjattu maakunta­vero haudattiin maakunta­vaalien alla – vai haudattiinko sittenkään?

Uudistuksessa vauraammilta hyvinvointialueilta siirretään rahaa heikompien alueiden palvelujen turvaamiseksi. Se ei kuitenkaan ratkaise ongelman ydintä: alhaista syntyvyyttä, väestön ikääntymistä ja yhteiskunnan tukijärjestelmillä elävien määrän kasvua.

Aluevaalikampanjoinnissa kaikki puolueet puhuvat palveluiden turvaamisesta ja asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Sen sijaan konkretia eli miten ja millä rahalla tasavertaiset palvelut käytännössä turvataan on jäänyt vähemmälle.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari on puhunut yhteiskunnan jakaantumisesta valtion piikkiin eläviin köyhiin ja omat etunsa turvaavaan keskiluokkaan (KL 4/2020).

Saari pitää väestörakenteen muutosta ja väestön vähenemistä alueilla uhkana.

– Noille vähenevän väen alueille on hankalaa rakentaa kustannustehokas palvelujärjestelmä. Vaihtoehtoja ovat digitalisaatio ja palvelujen ostaminen joltakin yritykseltä, joka ottaa kokonaisvastuun tuosta osa-alueesta, Saari vastaa sähköpostilla Taloussanomille.

Professori Juho Saaren mukaan väestörakenteen muutos on sote-uudistuksen uhka tulevaisuudessa.

Saaren mukaan suurin haaste on taantuvilla, väestöään menettävillä alueilla, ja siellä paljon palveluja käyttävien henkilöiden tilanteessa.

Ikääntymisen myötä heidän osuutensa ensin kasvaa, mutta sitten se supistuu.

– Välissä on hankala siirtymäkausi, mutta toisaalta hyvinvointialueet ovat hyvin tietoisia tästä tilanteesta ennen kaikkea vanhuspalveluissaan. Sosiaalisista ongelmista kärsivien kohdalla tilanne on hankalampi. Heidän lukumääränsä on suhteellisen vähäinen ja kohderyhmään kuuluvaa väkeä on harvakseltaan eri puolilla pitäjiä.

Saaren mielestä köyhyyden vähentäminen on mahdollista parantamalla työllisyyttä.

– Luontevin tapa kohentaa Itä-Suomen tilannetta on työllisyysasteen nostaminen, joka sitten vaiheittain nostaa ensin palkkasummaa ja sitten ansioihin suhteutettujen etuuksien tasoa sekä vähentää perusturvaetuuksien käyttöä.

Kuntatalouteen perehtynyt, konsulttiyritys FCG:n johtaja Eero Laesterä nostaa myös esiin vaalikeskustelujen yksipuolisuuden. Puhutaan terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, mutta sosiaalitoimi on jäänyt pimentoon.

– Lasketaan ja murehditaan, kuinka rahat riittävät terveydenhuoltoon, kun joskus olisi hyvä puhua myös siitä, kuinka rahat riittävät sosiaalitoimeen ja varsinkin vaikeilla alueilla molempiin.

Johtaja Eero Laesterä epäilee soten rahoituspohjan kestävyyttä

Laesterän mukaan julkinen, kaikkialla samanlainen sekä laajuudeltaan ja laadultaan hyvä palvelu olisi ehdottomasti köyhille ja kaikille muillekin hyvä.

Mutta.

– Riittävätkö rahoitusjärjestelmän kohdennetut eurot köyhille alueille. Eppäillä soppii, Laesterä sanoo sähköpostiviestissään.

Laesterä ihmettelee, kuinka alueille riittää työvoimaa hoitamaan vähävaraisen väestön tarpeita, kun ikääntymisen hoitaminenkin on vaikeaa.

– Ei uudistus voi mitenkään toteuttaa täydellistä tasa-arvoa. Eivätkä mitoituksetkaan voi toteutua, kun resursseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?