Palkkataistelut leimahtivat roihuun ja uhkaavat levitä laajalle – julkisilla aloilla ei suostuta enää ”jalkavaimoksi”

Työehtosopimusneuvotteluissa on jo metsäpaloja, mutta se voi olla vasta alkua. Onko edessä raju lakkotalvi ja -kevät?

Työehtosopimusneuvottelut alkavat kuumeta koko maassa.

4.1. 7:00

Ilmapiiri työmarkkinoilla on tällä hetkellä tulehtunut, ja työtaisteluita viritellään tai on odotettavissa monella suunnalla.

Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden kiistojen takana kytee jo uusia.

– Tästä voi tulla isompi vääntö, Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Kunta-alan neuvottelut alkavat 11. tammikuuta. Nykyiset sopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Neuvottelut JHL:n työehtosopimuksista ovat kiivaimmillaan kevättalvella, jolloin päätetään muun muassa yksityisten terveyspalveluyritysten palkoista.

Palvelualoilla neuvottelut ovat jo käynnissä, sillä ensimmäiset sopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Palta neuvottelee noin 150 työehtosopimusta eli noin puolet kaikista työehtosopimuksista Suomessa.

Neuvottelut käydään nykymallilla, joskin paikallista sopimista haluaa Paltakin merkittävästi nykyistä enemmän, erityisesti koronatuhojen takia.

– Totta kai asiat (nyt käynnissä olevat kiistat) heijastuvat meihinkin, työantajia edustavan Paltan johtaja Minna Ääri sanoo.

Tekno-YTN-ratkaisua Palta tutkii parhaillaan, mutta kalliiksi Ääri kutsuu sitä jo nyt.

– Varsinkin palvelualat ovat koronan takia kahtia jakautuneessa tilassa. Osalla on todella sumuinen näkymä eteenpäin. On myös koronamenestyjiä. Meidän aloillamme on menetetty 10 miljardia euroa liikevaihtoa.

Äärin mukaan iso tarve ja tärkein päämäärä Paltalle on ”aidosti paikallinen sopiminen”, koska siellä on eniten tietoa parhaille päätöksille. Toimialakohtaisuus korostuu erityisesti koronavaikutusten takia.

Hyviä tuloksia haetaan nykyisen neuvottelujärjestelmän kautta, ja siihen Palta on sitoutunut, hän sanoo.

Mitä kiistoja on käynnissä nyt?

Teollisuusliiton neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa ovat keskeytyneet. Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet laajasta 14.–23.1 kestävästä lakosta teknologiateollisuudessa ja malmikaivosten sopimusaloilla. Sähköliitto on ilmoittanut tukilakosta.

Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto edustajat tapaavat tiistaina valtakunnansovittelijan johdolla, ja keskiviikkona on Pron vuoro.

Kiistaa on palkan­korotusten tasosta ja sopimuskauden pituudesta. Niin sanotut tekstikysymykset ovat pitkälti valmiita.

Neuvottelut ovat pahoin jumissa myös mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaisista työehtosopimuksista. Teollisuusliitto on jättänyt Keitele Groupia, Siklaelementtejä, Isojoen Sahaa ja Formica IKI:tä koskevat lakkovaroitukset ajalle 13.–30.tammikuuta.

Lisäksi Teollisuusliitto on asettanut Keitele Groupin toistaiseksi voimassa olevaan saartoon ja ylityökieltoon. Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto AKT ja Rakennusliitto tukevat saartoa.

Teollisuusliitto vaatii, että sen kanssa käydään yrityskohtainen työehtosopimusneuvottelu Keiteleessä. Sen mukaan liitto edustaa vain osaa yrityksen työntekijöistä ja muun muassa vaatimukset uusista palkallisista lisäpäivistä ovat kohtuuttomia.

Helsingin käräjäoikeus määräsi joulun alla AKT:n lopettamaan saarron satamissa miljoonan euron sakon uhalla, mutta perui sen myöhemmin.

Paperiliitolla on UPM:n kanssa jumiin ajautuneet neuvottelut metsäteollisuuden yrityskohtaisista työehtosopimuksista. Liitto aloitti tammikuun alussa UPM:n tehtaita koskevan lakon, joka kestää tammikuun 22. päivään saakka, jos neuvottelutulosta ei synny ennen sitä. Sähköliitto on lakossa mukana.

Valmiita tes-sopimuksia on syntynyt myös jo runsaasti eri aloilla ilman kiistoja. Näin on esimerkiksi joillakin palvelu- sekä puu- ja paperiteollisuuden sopimusaloilla.

Stora Enson ja Paperiliiton yrityskohtainen työehtosopimus ehti syntyä jo lokakuussa, mutta sitä ei pidetty vientialojen niin sanottuna päänavauksena, vaan on odoteltu suurimman vientialan eli Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton siirtoa.

Sopimus syntyi joulukuussa myös Metsä Groupiin sellu-, kartonki- ja pehmopaperiliiketoimintaan.

Tukku isoja uudistuksia pöydillä

Palkankorotuksista on odotettavissa erityisen vaikea vääntö julkisilla aloilla. Koronakriisi ja poikkeusolot siirsivät hoitajien palkkavaatimuksia ja työtaistelusuunnitelmia alkavalle liittokierrokselle.

Vääntö liittyy osin sunnuntaina Teknologiateollisuuden työnantajien ja Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n kesken solmittuun sopimukseen kolmella sopimus­alalla.

– Siinä ratkaisussa oli kyllä mahdottoman pieni korotus siihen nähden, kuinka paljon yritykset ovat tuottaneet tulosta näinä korona-aikoinakin. Tämä palkankorotustaso ei tyydytä missään nimessä, JHL:n Niemi-Laine sanoo.

Julkisen puolen kaikilla ammattiliitoilla lienee sama lähtötilanne siitä, että ne eivät tule noudattamaan vanhaa inhokkia, vientialojen korotustasoa eli niin kutsuttua Suomen-mallia.

– Varmasti neuvottelupöydissä tullaan käymään kova taistelu palkankorotusten tasosta.

Erityisen vaikeaksi asetelman tekee se, että neuvotteluissa on tällä kertaa myös kolme isoa lisäpalikkaa: Palkkaharmonisointi eli palkkojen yhtenäistämistyö, perhevapaauudistus ja palkka-ohjelma.

– (Sote-uudistuksen) hyvinvointialueet ovat syntymässä, ja puhutaan jopa miljardista eurosta palkkaharmonisointirahana. Kuntapuolelle syntyy uusia vastuita, kun sinne jäävät päivähoito ja koulut. Voit vain kuvitella millainen tilanne on syntymässä julkisten alojen neuvottelupöytään.

Lisäksi neuvotellaan perhevapaauudistuksen toimeenpanosta, mikä näkyy kaikissa neuvottelupöydissä. Uudistus tulee voimaan elokuussa.

Esille nousee Niemi-Laineen mukaan myös palkka-ohjelma, jolla tavoitellaan 10 prosentin palkankorotuksia tietyllä aikajänteellä kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Tehyltä ja SuPerilta odotetaan myös palkankorotusvaatimuksia.

Lisäksi työ- ja lepoaikakohdat, työtehtävien määrittely ja työvoimapula ovat koronapandemian jatkuessa isosti esillä.

Epäselvää on, haluaako työnantajapuoli lykätä neuvotteluiden aloittamista ja katsoa metsäpuolen ja Teknologiateollisuuden ratkaisut ennen neuvotteluiden aloittamista.

Niemi-Laine painottaa, että mitään syytä tähän ei ole. JHL ei suostu ”jalkavaimon” osaan, jollaiseksi se tunnutaan ajateltavan suhteessa miesvaltaiseen teollisuustuotantoon, hän heittää.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee selviä huonoja merkkejä.

– Aina sitä toivoisi että työtaisteluihin ei tarvitse mennä. Mutta kyllä se nyt siltä näyttää, että niitäkin voidaan nähdä, kuten on ilmoitettukin.

Kiistojen taustalla murros

Perinteinen neuvottelujärjestelmä on murroksessa, koska työnantajia edustavat Metsäteollisuus ja osin Teknologiateollisuus eivät enää tee valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luopui keskusjärjestösopimuksista jo vuonna 2016 eli neuvottelut siirtyivät näin liittotasolle.

EK:nkin mielestä paikallista sopimista pitää lisätä, mutta se ei toisaalta halua eroon ammattiliittojen kanssa neuvoteltavista työehtosopimuksista. Se myös haluaisi säilyttää vientivetoisen neuvottelumallin.

Uusi tilanne on johtanut siihen, että Keitele Groupin tapauksessa kiistellään siitä, kuka neuvottelee työntekijöiden puolella, UPM:ssä puolestaan siitä, kuka työnantajien puolella (koko yritys vai liiketoiminta-alue).

Teknologiateollisuudessa iso osa alan yrityksistä jatkaa neuvotteluita kootusti uuden työnantajajärjestön kautta, sillä yleissitovuuteen tarvittava kattavuus on varmistunut. Iso joukko yrityksiä on liittynyt viime keväänä perustettuun neuvottelujärjestöön eli haluaa sopia palkoista keskitetysti.

Etujärjestöistä Suomen Yrittäjät haluaa erityisen voimallisesti neuvotella palkoista paikallisesti jopa ilman liittoja joko työnantajan ja henkilöstön kesken tai ääripäässä yrityksen ja yksittäisen työntekijän välillä.

Työntekijöitä edustavien ammattiliittojen mielestä neuvotteluiden siirtyminen suoraan työnantajan ja työntekijän välisiksi heikentäisi työehtoja, koska työntekijä on aina heikompi osapuoli neuvotteluissa.

Tämä myös romuttaisi niiden omaa asemaa työmarkkinoilla.

Työantajapuolella katsotaan usein, että ammattiyhdistysliike toimii jarrumiehenä tarpeellisille uudistuksille ja joustoille ja että se vaikeuttaa näin myös työllistämistä.

Suomen 280 työehtosopimuksesta neljännes on Ylen mukaan yrityskohtaisia.

Lue lisää: Millariikka Rytkönen raottaa Tehyn vaateita ja purkaa pettymystä kohukirjeeseen – ”Voiko tämä olla tottakaan”

Lue lisää: Lakot UPM:n tehtailla alkoivat – energiayhtiöt: kaupunkien lämmön­jakelussa ei tuoreeltaan ongelmia

Lue lisää: Teollisuusliitto: Ylityökielto koko teknologiateollisuuteen – varoittaa raskaammista työtaistelutoimista

Oikaisu klo 10.45, muokattu kohtaa, jossa kerrotaan järjestöjen palkkaohjelman vaatimuksista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?