Katso, oletko köyhä – tuore tulonjakotilasto paljastaa yhden ikävän asian nuorten tilanteesta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 pienituloisia oli Suomessa lähes 700 000 henkilöä. Kuulutko sinä joukkoon?

Joulu ei ole kaikille kulutusjuhla Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan.

30.12.2021 8:15

Ensin hyvät uutiset.

Koronavuosi 2020 ei lisännyt köyhien määrää Suomessa. Päinvastoin. Heitä on nyt hiukan edellisvuotta vähemmän.

Pienituloisia eli tilastollisessa mielessä köyhiä oli 678 800 henkilöä eli 12,5 prosenttia asuntoväestöstä viime vuonna. Vuotta aiemmin pienituloisia oli 721 100 eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä.

Pienituloisiksi luokitellaan henkilöt, joiden asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot ovat kulutusyksikköä kohden alle 60 prosenttia koko asuntoväestön kyseisen vuoden mediaanitulosta.

Asuntokuntien mediaani eli vuositulojen keskitulo oli 26 227 euroa vuonna 2020, kun vuotta aiemmin se oli 26 180 euroa (vuoden 2020 rahan arvossa). Pienituloiseksi päätyi asuntokunta, jonka tulot olivat enintään 15 736 euroa vuonna 2020.

Ja tämä sama kuukausitasolla:

Viime vuonna yksinelävä henkilö oli tilastollisesti köyhä silloin, kun hänen kuukausitulonsa oli 1 277 euroa tai vähemmän. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä köyhyysraja oli 2 681 euroa kuukaudessa.

Katso koko lista tästä:

Pienituloisuus väheni koronavuonna, koska tuotannontekijätulot pienenivät ja työttömyys kasvoi. Kehitys aiheutti sen, että erityisesti pienituloisten tuloihin vaikuttaviin perusturvaetuuksiin tehtiin korotuksia.

Pieni- ja keskituloiset lähenivät tulonjaossa toisiaan.

Sitten huonot uutiset.

Pienituloisuus väheni kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi parikymppisten nuorten keskuudessa. 20–23-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvoi 33,3 prosentista 35,1 prosenttiin.

Tieto vankistaa kuvaa nuorten vaikeasta taloudellisesta tilanteesta – suoranaisesta köyhyydestä.

Nuorten on entistä vaikeampi päästä kiinni palkkatöihin, lisäksi Suomessa on paljon nuoria, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymässä yhteiskunnan ulkopuolelle.. THL:n selvityksen mukaan nuoria, jotka eivät olleet koulutuksessa, työssä tai asevelvollisuutta suorittamassa oli 48 000 vuonna 2019.

Heistä suurin osa, 37 000, oli 20-24 -vuotiaita.

Pienelle osalle syrjäytyminen ulkokehälle on myös omaehtoinen ratkaisu: ei haluta olla mukana yhteiskunnan oravanpyörässä.

Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkijan Anu Gretschelin mukaan suurin osa ihmisistä haluaa kouluttautua ja olla töissä. Kiire ja kovat vaatimukset ovat joillekin nuorille liikaa, ja paine pärjätä tulee eteen liian varhain.

– Jos ihmisten tarpeita kuultaisiin laajemmin ja tarpeisiin annettaisiin apua oikea-aikaisesti, yhä suurempi osa ihmisistä kouluttautuisi ja työllistyisi, Gretschel sanoo

– Nyt osa tippuu, kun kiirehditään tai velvoitetaan koulutukseen, vaikka ei voisi hyvin.

Miten yhteiskunnan pitäisi mielestäsi tähän reagoida?

– Vähemmällä hopulla ja pakottamalla löytyy monipuolisempi hyvinvointi, ja kaikki kokevat olevansa yhteiskunnan sisällä ja omistavansa oman elämänsä ja pystyvät antamaan itselleen anteeksi, jos eivät pysty tekemään täyttä työpäivää

ViaDia Pirkanmaa jakoi ruoka-apua jouluaattona Vapaakirkolla vuonna 2020.

Yhteiskunnan tukijärjestelmät ovat monen pienituloisen pelastus. Entistä suurempi osa suomalaisista elää kokonaan verovaroista maksettavien tukien varassa.

Heitä oli viime vuonna 261 500 henkilöä, kun vuotta aiemmin heidän määränsä oli 235 400.

Suhteellisesti eniten väheni yli 80-vuotiaiden pienituloisuus. Kaikkein iäkkäimpien eli 88 vuotta täyttäneiden pienituloisuus väheni 3,5 prosenttiyksikköä.

Vähenemisestä huolimatta ikäryhmän pienituloisuusaste on nuorten jälkeen korkein; 26,9 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?