Rakennusmestari varoittaa 70-luvun omakotitaloista: ”Jo syntyessään tuhoon tuomittu” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rakennusmestari varoittaa 70-luvun omakotitaloista: ”Jo syntyessään tuhoon tuomittu”

Alkuperäisessä kunnossa olevan 70-luvun omakotitalon korjaamiseen voi upota satoja tuhansia, varoittaa peruskorjaamisen asiantuntija.

70-luvun omakotitalot ovat usein mittavan remontin tarpeessa.

8.12.2021 17:09

Monet ovat kiinnostuneita ostamaan 1970-luvulla rakennetun omakotitalon, sillä niiden hintataso on suhteellisen matala.

Matalampaa hintatasoa selittää usein rakennusten kunto. 70-luvun taloille tyypillisiä rakenteita ovat muun muassa valesokkelit ja tasakatot, jotka saattavat päästää kosteuden rakenteisiin.

– Mitään ihannointia näitä 70-luvun taloja kohtaan ei pitäisi olla. Siinä arkkitehtuuri meni mönkään ja pahasti, sanoo neuvontainsinööri ja rakennusmestari Timo Jokela Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksesta.

Jokela aloitti rakentamisen parissa ammattikoulussa vuonna 1973 ja valmistui rakennusmestariksi vuonna 1981. Hän on työnsä puolesta tutkinut satoja omakotitaloja, punninnut erilaisia peruskorjausvaihtoehtoja ja laskenut kustannusarvioita.

70-luvun tasakattoiset matalat omakotitalot tehtiin sen aikaisten määräyksiä noudattaen, mutta Jokelan mukaan niissä ei juuri ole toimivia rakenneratkaisuja.

Alvar Aaltohan siinä taisi olla pahin syyllinen, kun se 30-luvulla kävi hakemassa mallia Euroopasta, ja sai muutkin arkkitehdit innostumaan siitä, Jokela sanoo.

– Valesokkelihan oli jo syntyessään tuhoon tuomittu.

Talot haluttiin pitää matalina niin sanotuilla valesokkeleilla, joissa talon lattia on usein maanpinnan tasalla. Ulkoseinälle jätettiin näkyviin noin 7-senttinen sokkelin näköinen betoniseinä, jonka päältä alkoi tiilimuuraus. Valesokkelin tunnistaa siitä, että talon ulko-oven alareuna on alempana kuin sokkelin yläreuna.

– Puurakenteinen lattia oli rakennettu betonilaatan päälle, ja se betonilaatta oli yleensä 20 senttiä maan sisällä. Sen aikaiset salaojat eivät kuitenkaan toimineet, ja alla olevat hiekkapohjat nostivat kosteutta betonilaattaan, perustuksiin ja sitä kautta puurakenteisiin, Jokela kertoo.

Vähitellen kosteus aiheuttaa kosteusvaurioita ja hometta.

– Ongelmat tulevat yleensä ilmi vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut ja ihmiset sairastuneet, Jokela sanoo.

Valesokkelihan oli jo syntyessään tuhoon tuomittu.

Vaurioista riippuen yksi korjausvaihtoehto saattaa olla vanhan lattiarakenteen purkaminen ja vaihtaminen. Tällöin muun muassa rikotaan alla oleva betonilaatta, kaivetaan alla oleva maa-aines pois alta ja estetään kapillaari-ilmiötä sepelillä. Koko lattiarakenteen uusiminen maksaa Jokelan mukaan 30 000–40 000 euroa. Lattiarakenne siis rakennetaan uudestaan.

– Ei siinä mitään järkeä ole, mutta noin ihmiset joissain tapauksissa joutuvat tekemään, kun ne joutuvat valitsemaan talon purkamisen tai korjaamisen välillä, Jokela sanoo.

– Myydä sitä ei voi, koska siinä on riski, että tulee riita tai kaupat peruuntuvat, koska homeista taloa ei voi myydä.

Esimerkiksi marraskuussa Turun hovioikeus purki jo kahdeksan vuotta aiemmin tehdyn kiinteistökaupan, kun kauan sitten alkaneet kosteusvauriot paljastuivat uusille asukkaille. Myyjän korvattaviksi tuli suuri osa kauppahinnasta, viivästyskorkoja sekä mittavat oikeudenkäyntikulut.

Lue lisää: Omakotitalo vaihtoi kahdesti omistajaa – lopulta alkuperäisen myyjän oli otettava laho talo takaisin 8 vuoden jälkeen

Lattian lisäksi 70-luvun taloihin voi joutua uusimaan myös muun muassa katon, joka ei sekään täytä nykyvaatimuksia. Tasakattoihin tuli niihinkin kosteusvaurioita, lisäksi ohuisiin rakenteisiin ei juuri mahtunut eristeitä.

Kattorakenteita on vuosien aikana korjattu, mutta osa korjauksistakin on tehty väärin, joten kosteusvauriot ovat saattaneet jäädä rakenteisiin. Jokela varoittaa, että myös kattoremonttien hinta nousee useisiin kymmeniin tuhansiin.

– 70-luvun talon peruskorjaukseen menee helposti 200 000 euroa, ja sillä summalla saisi jo ison osan uutta taloa, Jokela sanoo.

Jos vanha omakotitalo kuitenkin hurmaa, niin ennen asuntokauppaa kannattaa tilata esimerkiksi alalla hyväksytty suoritusohje KH 90-00394:n mukaan tehty kuntotarkistus.

Suoritusohje määrittelee tarkasti muun muassa tarkastuksen tavoitteet, sen sisällön ja laajuuden, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportoinnin sekä kuntotarkastajan vastuun.

– Kuntotarkastusraporttiin kannattaa tutustua huolella ja rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä kuntotarkastajan tekemien huomioiden merkitystä. Suositellut tarkemmat kuntotutkimukset on myös hyvä tehdä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, jotta ei tietämättään osta vaurioitunutta kohdetta, liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara sanoo Raksystemsin tiedotteessa

– Kova kysyntä 1970-luvun koteihin voi aiheuttaa paineita nopeaan päätöksentekoon, mutta sen takia ei tulisi laiminlyödä kodin tarkastamista.

Talo kuin talo vaatii lopulta peruskorjauksen.

Myös Jokela neuvoo tekemään kuntokartoituksen ”vesikatosta salaojiin asti”.

Hänen mukaansa 1980-luvulla rakentamisen laatu parani huomattavasti. Silti ostajan kannattaa olla varuillaan myös 80-luvun omakotitalojen kanssa.

– Talon rakenneosille tulee jossain vaiheessa käyttöikä vastaan. Nyrkkisääntö on, että jos et tee talolle mitään 40 vuoteen, niin rakennustekninen arvo lähenee nollaa, Jokela sanoo.

Nyt 80-luvun alusta on jo 40 vuotta, joten kerralla uusimisen tarpeessa saattavat olla esimerkiksi vesikatot, salaojat, puujulkisivut, lämmitysjärjestelmät, vesikalusteet ja -johdot, jos taloa ei ole ajan kanssa remontoitu.

– Näin käy myös 90-luvun taloille ja aikanaan myös 2000-luvun taloille, muistuttaa Jokela.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?