Rahoitusmarkkinoilla menee Hongkongissa lujempaa kuin koskaan, mutta samaan aikaan kansainvälisiä yrityksiä karkaa alueelta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rahoitus­markkinoilla menee Hong­kongissa lujempaa kuin koskaan, mutta samaan aikaan kansain­välisiä yrityksiä karkaa alueelta

Hongkongin kiinalaistaminen voi auttaa taloutta jatkossakin, mutta siitä tulee enenevässä määrin kiinalainen eikä kansainvälinen keskus, arvioi Business Finlandin Sari Arho Havrén.

Viime vuonna Hongkong oli maailman kuudenneksi eniten ulkomaankauppaa käyvä talous.

4.12.2021 14:12

Talous näyttää kukoistavan poliittisesti tiukentuneessa ja rajujen koronarajoitusten riivaamassa Hongkongissa, mutta samaan aikaan kansainvälisessä mediassa kerrotaan monikansallisten yritysten siirtävän aluekonttoreitaan toisaalle.

Hongkongin yritysilmapiiri on ollut jotakuinkin pysähtyneessä tilassa muutaman vuoden ajan, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija ja Suomi–Hong Kong -kauppayhdistyksen pääsihteeri Jenni Isola.

Hongkongia ovat riepottaneet ensin mielenosoitukset ja mellakat, sitten turvallisuuslain voimaantulon aiheuttama epävarmuus ja koronapandemia, jonka myötä muun muassa maahan pääsy on ollut ja on edelleen hyvin haastavaa, Isola kommentoi STT:lle sähköpostitse.

Hongkong on Isolan mukaan edelleen hyvin tärkeä englanninkielinen talousalue Aasiassa. Toisaalta Kiinan poliittinen painostus näkyy Hongkongissa selvästi ja aiheuttaa myös epävarmuutta tulevaisuuden investointien suhteen.

Sekä Isola että Suomen Hongkongin-pääkonsuli Johanna Karanko alleviivaavat Hongkongin olleen viime vuonna maailman kolmanneksi suurin ulkomaisten investointien kohde.

Karangon mukaan rahoitusmarkkinoilla on mennyt viime vuoden ja tämän vuoden lujempaa kuin koskaan. Kovassa buumissa on ollut myös toinen sektori, tavarakauppa.

– Viime vuonna pieni Hongkong oli maailman kuudenneksi eniten ulkomaankauppaa käyvä talous, Karanko kertoo.

Pääkonsulin mukaan Kiinan reilu vuosi sitten läpiajamalla kansallisen turvallisuuden lailla ei ole ollut talouden näkökulmasta ainakaan lyhyellä aikavälillä vaikutusta huonompaan suuntaan.

Ruotsalaisten yritysten asioita maailmalla edistävän Team Swedenin keväällä 2020 tekemään kyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistö arveli, että kansallinen turvallisuuden laki huonontaa liiketoimintailmapiiriä. Laki oli suurin huolenaihe vastanneiden keskuudessa.

Vuonna 2021 liiketoimintailmapiiri kuitenkin arvioitiin kyselyssä selkeästi paremmaksi kuin vuotta aiemmin. Suurimmaksi haasteeksi nähtiin koronapolitiikka ja korkeat kiinteistökulut. Turvallisuuslain osalta huoli oli vähentynyt ja liittyi lähinnä pidemmän aikavälin kehitykseen.

Isola ei usko lain voimaantulon juurikaan vaikuttaneen Hongkongissa jo toimiviin yrityksiin.

– Lähes kaikki siellä jo olevat ovat jatkaneet liiketoimintaansa normaalisti. Eniten uskon viime vuosien tapahtumien vaikuttaneen uusien investointipäätösten tekemiseen, joita on mahdollisesti viivästytetty tai ohjattu muualle.

Business Finlandin Sari Arho Havrénin mukaan liki viitisenkymmentä ulkomaista alueellista pääkonttoria on jo jättänyt Hongkongin tänä vuonna. Tiedot pohjautuvat talouslehti Financial Timesin tietoihin.

Alueelta on lähtenyt muun muassa ainakin kuusi maailmanlaajuista pankkia. Samalla tilalle tulee kuitenkin jossain määrin kiinalaisia konttoreita.

–  Hongkongin kiinalaistaminen voi toki sitä taloutta auttaa jatkossakin, mutta kyllähän siitä yhä enemmän tulee kiinalainen eikä kansainvälinen keskus, Arho Havrén tiivistää.

Hongkongin tulevaisuus kytkeytyykin Arho Havrénin mukaan siihen, miten Manner-Kiina voi alueesta hyötyä. Kiinalle Hongkongin suurin merkitys on sen vapaasti vaihdettava valuutta, jollaista emomaassa ei ole. Hongkongin dollarin avulla Kiina pystyy operoimaan paremmin ulkomaailmaan.

Ulkomaalaisille Hongkongista tekee Arho Havrénin mukaan edelleen houkuttelevan alueen alhainen 15 prosentin veroaste. Hongkongin intresseissä onkin pitää veroaste matalana, eikä verotuksen kiristämisestä lähiaikoina ole viitteitä.

Ensi vuonna tulee täyteen 25 vuotta Hongkongin yksi maa, kaksi järjestelmää -järjestelystä, joka tuli voimaan kun Hongkong siirtyi Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Sopimusta on jäljellä vielä toiset 25 vuotta.

– Monet uskovat, että 25 vuoden kuluttua Hongkong on tavallinen kiinalainen kaupunki muiden joukossa. Joillekin yrityksille integraatiokehitys Manner-Kiinan kanssa luo uusia mahdollisuuksia, toisille se taas saattaa tarkoittaa vetäytymistä Hongkongista toisaalle, Isola summaa.

Monet kokevat viimeistään turvallisuuslain voimaantulon kuitenkin jo käytännössä rapauttaneen vuosia sitten sovittua erityisjärjestelyä.

– He haluavat edelleen yksi maa, kaksi järjestelmää -järjestelyn, mutta ainoastaan taloudellisessa mielessä, sillä he haluavat länsimaisten yritysten sijoittavan Hongkongiin, hongkongilainen tohtoriopiskelija William kertoo STT:lle.

– Mutta poliittisesti ei. Kulttuurisesti ei. He haluavat vähentää kulttuurista eroa (Hongkongin ja Manner-Kiinan välillä). He itse asiassa kehottavat ihmisiä puhumaan enemmän mandariinikiinaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?