Naisten pitäisi oppia puhumaan rahasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nainen, muista ajatella rahaa ainakin näissä tilanteissa – ”Tästä pitää puhua niin kauan, että asia muuttuu”

Perheiden rahankäyttöä pitkään tutkinut Anu Raijas kertoo, mitkä raha-asiat naisten kannattaa elämässään aina miettiä. Hänellä on näkemys myös siitä, miksi rahasta puhuminen on perheissä edelleen niin kovin vaikeaa.

Anu Raijas on tutkinut pitkään kuluttamista ja perheiden rahankäyttöä. Hänen työhuoneensa sijaitsee Suomen Pankin Rahamuseon tiloissa.

6.12.2021 7:30

Ensimmäinen ajatus on, ettei tällaista työhuonetta voi olla kenelläkään. Ikkunasta aukeaa näkymä Hallituskadulle ja Valtioneuvoston linnaan, oikeastaan olemme Helsingin tuomiokirkon kivijalassa.

Työhuoneen haltija on Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas. Hän on tutkinut kuluttamista vuosikymmeniä, erityisesti perheiden rahankäyttöä. Raijas on myös Helsingin yliopiston dosentti.

Olen pyytänyt haastattelua siitä, miksi suomalaisissa parisuhteissa puhutaan niin vähän rahasta ja sanonut, että haluaisin kirjoittaa naisille muistilistan siitä, missä elämänvaiheissa raha-asioita on kriittistä miettiä.

– Tästä aiheesta voisin puhua koko päivän, Raijas sanoo.

Hän aloittaa siitä, että parisuhteissa raha-asioista pitäisi alkaa puhua heti. Ettei tilanteisiin vain ajauduta, koska hyvin nopeasti se, mihin on ajauduttu muuttuu tavaksi. Raijakselta kysytään usein näkemystä, kun media käsittelee rahaa ja parisuhteita, ja on käynyt valitettavan selväksi, että yhä vain tilanteisiin ajaudutaan.

– Tästä pitää puhua niin kauan, että asia muuttuu, Raijas jatkaa.

Alamme luoda listaa. Ensimmäinen kriittinen kohta raha-asioissa on parisuhteen aloitus. Jos parisuhdetta ajattelee yksikkönä, miten voi päättää, millaiseen vuokraan tai omaan asuntoon on varaa, tai minkä verran ruokaan käytetään rahaa, jos asiasta ei puhuta. Jossain on asuttava ja jotain on syötävä, joten asia tulee kyllä jokaista vastaan. Ehkä näitä keskusteluja ei mielletä raha-asioista puhumiseksi, vaikka sitä ne ovat.

Ensimmäinen kriittinen kohta raha-asioissa on parisuhteen aloitus.

Toinen kriittinen kohta tulee, kun perheeseen syntyy lapsi. Jos siihen asti asiasta ei ole puhuttu, nyt on pakko. Perheen tulot muuttuvat, kun toinen jää hoitamaan lasta.

– Viimeistään tässä kohtaa asioita kannattaa laittaa ihan paperille tai vaikka exceliin. Pitäisi katsoa, minkä verran perheen talous muuttuu ja miten kuluja on järkevää jakaa.

– Jos toinen jää pidemmäksi aikaa kotiin perhevapaille, asiat pitää miettiä vielä tarkemmin. Pitkä perhevapaa vaikuttaa aina eläkkeeseen, ja sitä on tarpeen ajatella jo tässä vaiheessa.

Pitkä perhevapaa vaikuttaa aina eläkkeeseen, ja sitä on tarpeen ajatella jo tässä vaiheessa

Ehdotan, että neuvolat voisivat jakaa opasta, joka auttaisi miettimään myös tarvittavia raha-asioita. Raijas lähtee penkomaan työpöytänsä laatikoita ja tuo mukanaan esitteen.

–Katso, ruotsalaiset ovat sellaisen jo tehneet. Tämä on todella hyvä.

Kirjasen nimi on Ditt barn & dina pengar ja se on luettavissa myös verkossa.

Suomessa törmää usein ajatukseen, että perhevapaalle on jäätävä sen, jolla on pienemmät tulot, koska muuten perheen talous romahtaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Esimerkiksi Nordea on tehnyt asiasta laskelmia vuonna 2019. Koko isyysvapaan pitäminen on pankin laskelmien mukaan kannattavaa kaikissa esimerkkitilanteissa. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoi tuolloin, että isyysvapaiden pitäminen on perheelle kannattamatonta vain, jos vanhempien väliset tuloerot ovat merkittävän suuret. Nykyisin Kärkkäinen on töissä valtiovarainministeriössä.

Lue myös: Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

Kun katsotaan perhevapaiden vaikutusta eläkkeisiin, miehet ovat vähemmän valmiita hoitamaan lasta kotona, jos se merkitsee eläkkeen pysyvää pienenemistä. Näin näytti Kelan vuonna 2016 tekemä kysely.

Anu Raijaksen työhuone sijaitsee todella hyvällä paikalla, Helsingin tuomiokirkon kivijalassa. Tilassa toimii Suomen Pankin Rahamuseo.

Myös naisten olisi syytä miettiä perhevapaan vaikutusta eläkkeeseen. Anu Raijas sanoo, että jos toinen vanhemmista on pitkään kotona, on syytä sopia, että hänelle laitetaan rahaa säätöön. Yleensä pitkällä perhevapaalla on äiti.

Lue myös: Näin paljon on naisen eläke – katso oman kuntasi tilanne

Kun Raijas edellisen kerran puhui asiasta mediassa, hän sai lukijapalautetta, jossa oltiin sitä mieltä, että miksi miehen pitäisi laittaa rahaa kotona olevalle naiselle säästöön, koska on yhteiskunnan asia pitää naisen eläkkeestä huolta.

Katselemme toisiamme pöydän yli ja kysyn, että palaute tuli varmaan mieslukijalta.

–Kyllä.

Tässä ajatusmallissa unohtuu täysin se, että jos jää kotiin hoitamaan vanhempainrahakauden jälkeen alle 3-vuotiasta lasta, eläkettä kertyy kiinteän euromäärän mukaan. Ja tuo euromäärä on varsin pieni.

Jos haluaa kokeilla, minkä verran perhevapaat vaikuttavat eläkkeeseen, sen voi käydä laskemassa Eläketurvakeskuksen sivuilta löytyvällä laskurilla. Laskuri löytyy täältä.

– Osa ihmisistä ajattelee, että hoitovapaan vaikutuksella eläkkeeseen ei ole merkitystä, koska yhdessä ollaan vielä eläkeaikanakin. Osa on, mutta jos ero kuitenkin tulee, hyvin heikosti eläkettä kerryttäneet kotonaolovuodet ovat tuossa vaiheessa todellinen ongelma, Raijas sanoo.

Olemme puhuneet tunnin, ja käymme hakemassa kupit kahvia. Sinä aikana mieli työstää kuulemaansa. Sanon Raijakselle, että oikeastaan haluaisin kirjoittaa juttuun, että älä mene yhteen ihmisen kanssa, jos ette voi puhua rahasta.

– Kirjoita. Se on asia, jota sietää ajatella.

– Rahankäyttöön liittyy aina valtaa. Jos toisella on huomattavasti enemmän rahaa, eikä asioista pystytä puhumaan, siitä seuraa pidemmän päälle aina ongelmia.

Jos toisella on huomattavasti enemmän rahaa, eikä asioista pystytä puhumaan, siitä seuraa pidemmän päälle aina ongelmia.

Miksi rahasta sitten on niin vaikeaa puhua parisuhteissa? Raijaksen mielestä asiaan liittyy ajatus epäluottamuksesta. Ikään kuin rahasta keskustelu viittaisi siihen, että varautuu eroon.

Vaikka asiaan pitäisi suhtautua niin, että rahasta puhuminen tuo molemmille turvaa. Kun on yhdessä sovitut pelisäännöt, silloin tilanteeseen ei ainakaan ole ajauduttu. Ja kun asiat on sovittu, niistä ei tarvitse riidellä.

– Samalla asia tulee näkyväksi myös lapsille, jotka oppivat, että rahasta voi ja pitää puhua. On tutkimuksia, jotka näyttävät, että rahankäytön tavat periytyvät, Raijas sanoo.

Anu Raijas ja vanha tonnin seteli. ”Pitäisikö mun yrittää ottaa sellainen tonnin seteli -ilme?”, hän kysyy kuvaajalta ja nauraa päälle.

Hänellä itsellään on kolme lasta, jotka kaikki ovat nuoria aikuisia.

– Puhun heille jo nyt eläkkeistä. Siinä vaiheessa, kun he muuttivat pois kotoa, selitin aika tarkasti, millaisia laskelmia kannattaa tehdä. Yksi lapsista juuri kertoi suunnitelmistaan, miten hän on taloutensa ajatellut ja kysyi sitten, että menihän tämä nyt oikein.

Sitten Raijas yllättää. Hän mainitsee amerikkalaisesta tutkimuksesta, joka näytti, että jos naisella on perheessä miestä paremmat tulot, hän voi vapauttaa miehen kotitöiden tekemisestä.

– Nainen ikään kuin ottaa kodin haltuunsa ja antaa miehen kokea olevansa vallan kahvassa.

Miksi?

– Siihen vaikuttaa moni asia. Talous ja raha koetaan miesten asioiksi, kyse on myös sosiaalisista normeista ja siitä, miten tytöt ja pojat kasvatetaan.

– Siksi näistä asioista pitää puhua yhä uudelleen. Nykyinen nuorten sukupolvi hoitaa raha-asiat yhdessä jo paljon paremmin kuin vanhempiensa sukupolvi.

Lopuksi, jos rahasta puhuminen tuntuu epäluottamukselta tai eroon varautumiselta, ajatus kannattaa kääntää. Ikävä kyllä elämässä tulee eteen sairastumisia ja tapaturmia, jolloin toisen on osattava hoitaa raha-asioita. Niitä on ikävä opetella tilanteessa, jossa elämä muutenkin mullistuu.

Eläke taas on niin suuri taloudellinen murros kaikille, että siihen kannattaa alkaa varautua ajoissa.

Kaksi tuntia on kulunut. Senaatintorilla taivas on muuttunut joulukuunsiniseksi. Raijas oli oikeassa, koko päivä tästä aiheesta puhumiseen olisi tarvittu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?