Työnantajat houkuttelevat työvoimaa nyt eläke-etuudella – näin paljon työntekijä voi saada kuussa lisää

Eläkkeelle siirtyminen on monelle myös taloudellinen haaste. Työnantajille on tarjolla tätä varten eläkevakuutustuotteita, joita myös hyödynnetään entistä enemmän työntekijöiden houkuttelussa.

Lisäeläke ei olisi monen eläkeläisen kukkarolle ollenkaan pahaksi.

3.12.2021 6:45

Työnantajien käydessä entistä kovemmin kilpaa työvoimasta ovat erilaiset lisäedut nousseet esiin yhdeksi houkutuskeinoksi.

Yksi näistä on ryhmäeläkevakuutus, jota tarjoavat useat pankkiryhmät ja vakuutusyhtiöt.

Ryhmäeläkevakuutus kohdistuu nimensä mukaisesti kokonaiseen työntekijäryhmään, missä se poikkeaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta.

Suomessa eläkejärjestelmä on tukeutunut kansaneläkkeeseen ja työeläkkeeseen ja lisäeläkkeiden merkitys on ollut perinteisesti pieni. Nyt tilanne saattaa olla muuttumassa, kun lisäeläketurva nähdään kilpailukeinoksi.

Alan suurimmat tekijät ovat OP ja Mandatum. Uusi tulokas alalla on lakisääteisiä ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarjoava Suomen Yrittäjäturva.

Toimitusjohtaja Teemu Lillrankin mukaan työnantajien tietoisuus ryhmäeläkevakuutuksista on viime vuosina ollut selvässä kasvussa.

– Työnantajat haluavat sitouttaa ja palkita henkilöstöään enemmän ja tämä on siihen tehokas tapa, Lillrank sanoo.

Hänen mukaansa liikkeellä ovat olleet yritykset laidasta laitaan, rakennusyhtiöistä tietotekniikkataloihin. Joukossa on sekä pienempiä että suurempia yrityksiä.

– Halutaan etsiä sitouttamiskeinoja, muitakin kuin palkka. Kysyntää on ollut aikaisempaa enemmän.

Hän arvioi, että asiaan vaikuttaa myös viime aikoina eläkejärjestelmästä ja eläkkeiden suuruudesta käyty keskustelu.

– Kun aloitin ryhmäeläkevakuutusten parissa lähes kymmenen vuotta sitten, olivat aika harvassa ne työnantajat, jotka edes tiesivät tällaisesta mahdollisuudesta.

Viime vuonna perustetun Suomen Yrittäjäturvan omistavat finanssikonserni Aktia ja työeläkeyhtiö Veritas sekä yrityksen avainhenkilöt.

Lillrankin mukaan Aktia Henkivakuutuksen maksamat ryhmäeläkkeet ovat keskimäärin 550 euron luokkaa kuukaudessa, riippuen eläkkeen sovitusta maksuajasta.

Myös OP-Henkivakuutuksen yritys- ja yhteisöasiakkaiden senioriasiantuntija Pietari Kausteen mukaan lisäeläkevakuuttaminen on yrityksissä kasvussa.

Yrittäjän kannalta ryhmäeläkevakuutuksessa houkuttelevaa on se, että eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

– Maksuista ei mene myöskään työnantajan sivukuluja, Kauste sanoo.

Ryhmäeläkevakuutuksessa eläketaso määräytyy vakuutusmaksujen ja niiden kerryttämien sijoitustuottojen mukaan.

Järjestelmän suosioon vaikuttavat myös viime vuosien eläkeuudistukset. Lakisääteisen eläkkeen eläkeikä nousi vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa. Samalla työntekijän työeläkemaksut nousivat ja eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.

Ryhmäeläkevakuutuksen turvin työntekijä voi siirtyä eläkkeelle varsinaista eläkeikää aiemmin

– Osassa tehtäviä eläköitymisikä on nyt jo korkea ja osassa työtekijäryhmiä lakisääteiseen eläkeikään työskentely voi olla haastavaa. Tällaisessa tapauksessa ryhmäeläkevakuutus voi olla myös työnantajan kannalta hyvä ratkaisu, Kauste sanoo.

Myös henkilöstön tulospalkkioista osa voidaan ohjata ryhmäeläkemaksuihin, jos näin sovitaan.

– Osa tulospalkkioista voi toteutua lisäeläke-etuuden muodossa, jos tulospalkkiojärjestelmä on rakennettu tällä tavoin, Kauste sanoo.

– Esimerkiksi nuoremmilla työntekijöillä tulospalkkiosta rahana maksettava osuus voi olla suurempi, kun ruuhkavuosina rahalle on käyttöä. Vanhemmilla työntekijöillä taas ryhmäeläkemaksun osuus voi olla suurempi.

Lisäeläke-etu voi yleensä myös säilyä työpaikan vaihdoksen jälkeen. Kun ryhmäeläkevakuutusta aikanaan nostetaan, verotetaan sitä ansiotuloverotuksen mukaan.

OP:n ryhmäeläkevakuutuksen kautta maksettava lisäeläke voi vaihdella Kausteen mukaan jyrkästikin sen mukaan, kuinka paljon rahastoitavia suorituksia on kertynyt.

Finanssialan mukaan ryhmäeläkevakuutusten yhteenlaskettu maksutulo kasvoi vuonna 2018 4,3 prosenttia ja seuraavana vuonna jo peräti 26,1 prosenttia.

Vuonna 2020 tulikin jo kylmää kyytiä, eli maksutulo laski 12,1 prosenttia. Kausteella on tähän selitys eli korona. Ryhmäeläkemaksun määrä voidaan sitoa yrityksen tuloksentekokykyyn. Maksuista voi pitää välivuodenkin.

– Jos yritys ei tee riittävästi tulosta tai raha halutaan varata muuhun tarkoitukseen, voidaan maksuista joustaa. Tässäkin ryhmäeläkevakuutus poikkeaa lakisääteisistä työeläkemaksuista.

Vuosittain eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä mittaavan eläkebarometrin mukaan yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on keskimääräistä heikompaa.

He myös kannattivat harvemmin pakollisten eläkemaksujen nostamista verrattuna muihin ammattiryhmiin. Yrittäjistä melkein joka toinen oli tätä vastaan.

Maksujen nousupaine ei ole kuitenkaan poistumassa mihinkään. Eläkemaksujen nykyinen taso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen, ilmeni Eläketurvakeskuksen tilaamasta raportista syksyllä.

Ryhmäeläkevakuutuksista kirjoitti aiemmin Talouselämä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?