Pikaruokalan astiahuoltajalla ei lupaa samaan työhön lounasravintolassa – työnantaja tuskailee "tragikoomisia tilanteita” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pikaruokalan työntekijälle ei lupaa samaan työhön lounasravintolassa – työnantaja tuskailee "tragikoomisia tilanteita”

Työvoimapula on monella alalla huutava, ja työlupien saatavuusharkinnasta tulisi siksi luopua, sanovat työnantajat.

Helsingissä Kaivopihan Subway oli elokuussa suljettuna työvoimapulan takia.

28.11.2021 8:00

Koko Suomessa on kova pula työntekijöistä ja pula koskee useita ammattinimikkeitä.

– On vaikea keksiä sellaista ammattia, jota tämä ei koskisi, henkilöstöpalveluyhtiö Staffpoint-konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas sanoo Taloussanomille.

Työvoimapulan vuoksi työnantajat yrittävät löytää uusia keinoja löytää henkilöstöä, ja yksi keino on kansainvälinen rekrytointi, Ahokas sanoo. Ulkomainen työvoima tulee edelleen pääosin Euroopan unionin (EU) alueelta, jolla liikkuvuus on vapaata eikä työlupia tarvita. Kolmansista maista tulevalle työvoimalle sen sijaan tulee hakea työperusteista oleskelulupaa.

Työlupasääntely on liian tiukkaa, valittavat työnantajat. Pahimmillaan on käynyt niin, että pikaruokalaan palkattu astiahuoltaja ei saakaan tehdä samaa työtä lounasravintolassa tai että siivoustyöhön palkattu ei voikaan tehdä astiahuoltoa.

– Tämä herättää sekä ihmetystä että ärtymystä ja aiheuttaa ylimääräistä työtä, sanoo ruokapalveluyhtiö Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto Taloussanomille.

Tilanne on erityisen pulmallinen siksi, että henkilöstöpula on alalla hänen mukaansa todella iso ja akuutti ongelma.

Työlupapulmien taustalla on työperusteiseen oleskelulupaan liittyvä saatavuusharkinta, jossa lupa sidotaan tarkasti määriteltyyn tehtävään. Tämä merkitsee sitä, että luvan saamisen edellytyksenä on, ettei kyseiseen tehtävään ole saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai muualta EU:n alueelta tai Euroopan talousalueelta (ETA).

– Se aiheuttaa tällaisia tragikoomisia tilanteita. En näe, että tämä olisi kenenkään etu, Rahnasto sanoo.

Lupahakemuksessa pitää määritellä ammattinimike eurooppalaisen Esco-ammattiluokitusjärjestelmän mukaan. Escon ammattiluokittelu on hierarkkinen, nelinumeroinen luokittelu, jossa esimerkiksi pikaruokatyöntekijät löytyvät eri pääluokasta kuin tarjoilijat, ja avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ovat pääluokassa ”muut työntekijät” eli eri alaluokassa kuin siivoojat.

– Jos työlupaa voisi hakea ylemmällä tasolla vaikka kahden numeron perusteella, työntekijää voitaisiin liikuttaa helpommin samantyyppisiin tehtäviin, Staffpointin Ahokas sanoo.

Nykyisin työlupa voi herua kolmen numeron tarkkuudella määriteltyyn tehtävään. Ammattinimike on kuitenkin osattava määritellä riittävän tarkasti.

Esimerkiksi Lapissa matkailuammattinimikkeessä saatavuusharkinnasta on jo luovuttu. Sen sijaan vaikkapa Lounais-Suomen teollisuudessa saatavuusharkintaa pitää tehdä.

– Käytännössä tilanne on se, että Suomesta ei ole löydettävissä työvoimaa riittävästi, joten saatavuusharkinnasta pitäisi luopua. Jo se sujuvoittaisi työlupaprosessia, Ahokas sanoo.

Hänen mukaansa tämä olisi Suomelle kilpailuetu ja lisäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.

Samaa mieltä on Compass Groupin Rahnasto.

– Käytännössä meidän toiveemme on, että saatavuusharkinta määriteltäisiin nykyistä paljon laajemmaksi tai että siitä luovutaan kokonaan, hän sanoo.

Compass Groupilla esimerkiksi on parhaillaankin parisataa työpaikkaa auki, eikä määrä ihan hetkessä vähene. Sen vuoksi yhtiö on lähtenyt henkilöstöpalveluyritysten kanssa suoraan rekrytoimaan väkeä myös ulkomailta.

Staffpointin kautta Suomeen tulee eniten työntekijöitä EU-maista Virosta, Puolasta, Slovakiasta ja eteläisen Euroopan maista. Virosta tullaan Suomeen teollisuuden ja rakennusalan töihin. Puolasta ja Slovakiasta tulee esimerkiksi hitsaajia, asentajia ja teollisuuden tuotantotyöntekijöitä, Ahokas kertoo.

EU:n ulkopuolella suurimmaksi lähtömaaksi on brexitin myötä noussut Britannia. Suomi kiinnostaa myös valkovenäläisiä, kiinalaisia, ukrainalaisia ja joidenkin Afrikan maiden kansalaisia.

Ukrainasta ja Afrikasta tullaan teollisuuteen ja tuotantotöihin, Britanniasta, Kiinasta ja Valko-Venäjältä taas matkailu- ja ravintolatöihin.

Compass Groupin Rahnasto listaa lupaprosessista kolme keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin se kestää liian pitkään eli kuukausia. Toiseksi lupa sidotaan tiettyyn tehtävään liian kapeasti. Kolmanneksi se on kovin työläs, koska te-toimistojen digitaaliset ratkaisut ovat jääneet kehityksestä jälkeen.

– Näissä olisi aika lailla kehitettävää, jotta saataisiin työttömät ja työpaikat kohtaamaan.

Akuutti työvoimapula on näillä näkymin muuttumassa krooniseksi, sillä Suomen työikäinen väestö vähenee kovaa tahtia.

– Nykytilanne on vasta alkusoittoa. Kun tullaan 2030–2040-luvulle, meillä on todellinen hätä. Jos ei nyt pyritä ainakin kaksinkertaistamaan työperäistä maahanmuuttoa, meillä ei riitä työikäinen väestö, Staffpointin Ahokas sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?